Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaikki ovat 17-vuotiaan suomalaisen superlahjakkuuden perässä – valmentaja saa maailmalta 3–4 soittoa päivässä: "Yhdistelmä on täysin poikkeuksellinen"

Kello ei ole vielä yhdeksää aamulla, kun Mäkelänrinteen uintikeskuksen koripallosalissa on jo täysi tohina päällä. HBA-Märskyn tyttöjen päävalmentaja Pekka Salminen seisoo kädet puuskassa kentän päässä ja jakelee ohjeita edessään harjoitteleville takakentän pelaajille. Hän vaatii pelaajiltaan aggressiivisuutta. –Kontaktia! Salminen huudahtaa. Salin toisessa päässä valmentaja Jari Nykänen pyörittää harjoitteita isommille etukentän pelaajille. Heistä yksi, muita selvästi pidempi ja tumma, pistää silmään välittömästi. Hän saa pallon ja pyörähtää notkeasti ohi vartijastaan. Pitkä käsi sujauttaa pallon vaivattomasti korisukkaan levyn kautta, ja pelaaja väläyttää suorituksensa päätteeksi leveää hymyään. –Kun näin hänet ensimmäisen kerran, totesin puolen minuutin jälkeen, että tässä on jotain täysin poikkeuksellista, Salminen kertoo. Awak Kuier oli Salmisen muistin mukaan tuolloin 14-vuotias. Suodatinta tarvitaan Nyt Mäkelänrinteen lukiossa toista vuotta opiskelevan ja HBA-Märskyssä pelaavan 17-vuotiaan Kuierin haluavat kaikki. Pelaaja-agenttien, seurojen ja yliopistojen yhteydenotot on sovitusti ohjattu Salmiselle. Hän kertoo saavansa Kuierista kolme–neljä puhelinsoittoa joka päivä erilaisilta "pölynimurikauppiailta". –Aika innokkaina ne ovat. Eilen soitti saksalainen seura, että he voisivat ottaa Awakin sinne vaikka nyt heti, Salminen paljastaa. Yhdysvalloissa yliopistot ovat aloittaneet jo liehittelynsä. Salmisen arvion mukaan noin sata eri opinahjoa on ottanut häneen yhteyttä. –Toimin tässä suodattimena. Ehkä kymmenen yliopiston kanssa on ollut vähän vakavampia keskusteluita. Lukiota Kuierilla on kuitenkin jäljellä vielä kaksi vuotta, joten tahti vain kiihtyy jatkossa. Egyptistä Karhulaan Kuierin tarina alkoi vuonna 2001 Egyptistä, minne hänen eteläsudanilaiset vanhempansa olivat paenneet Sudanin sisällissotaa ja nälänhätää. –Synnyin siellä, ja me tultiin Suomeen, kun mä olin kaksivuotias, Kuier kertoo. Kuierit saivat Suomesta turvapaikan ja muuttivat asumaan ensin Kotkan Hovilaan, vanhan kauppalan Karhulan kupeeseen. Sieltä monilapsisen perheen matka jatkui aivan Karhulan ytimeen, vesitornin juureen Helilään. –Siellä oli sukulaisia, eikä sieltä mun mielestä puuttunut mitään. Kymin murre paistaa Kuierin puheessa. Lapsuudella noin 20 000 asukkaan Karhulassa on ollut muitakin vaikutuksia. Kotka on perinteikäs koripallokaupunki, jonka esialueella toimiva Peli-Karhut pelaa pääsarjatasolla naisten Korisliigassa. Se pelaa kotiottelunsa Karhuvuoressa aivan kuten miesten Korisliiga-joukkue KTP-Basketkin. Kuierin kaltainen luonnonlahja ei jää siellä huomaamatta. –Olin tosi onnekas, että pääsin tuollaiseen kaupunkiin, missä todella moni kehotti pelaamaan. Sain rohkaisuja, ja oli kavereita, jotka aloittivat samaan aikaan, Kuier kertoo. Peli-Karhuissa Kuierista kasvoi koripalloilija jo ennen viime vuonna tapahtunutta hyppyä Mäkelänrinteen lukioon. –Awakin koristaidot ovat aivan jäätävän hyvässä kunnossa, Salminen innostuu. –Hän pystyy pelaamaan montaa pelipaikkaa, hänellä on taitoa lyödä palloa maahan, hän osaa heittää kauempaa ja syöttää muille sekä näkee pelin. Yhdistelmä on täysin poikkeuksellinen. Huima syliväli Kun 195-senttinen Awak Kuier levittää käsivartensa suorana sivuilleen, hänen keskisormensa päät ovat 202 sentin päässä toisistaan. Se on harvinaista, sillä yleensä syliväli vastaa henkilön pituutta. –Awakilla on poikkeuksellinen antropometria. Pitkät kädet tuovat huikean ulottuvuuden, Salminen vahvistaa. Kuier donkkasi pallon korirenkaan läpi ensimmäistä kertaa 15-vuotiaana. Hän on käytännössä ensimmäinen ja ainoa suomalainen naispelaaja, joka pystyy lyömään palloa renkaasta alaspäin. –Ei tällaista ole oikeasti nähty koskaan Suomessa. Eikä niitä maailmassakaan ole kovin montaa, Salminen kertoo. Pyynnöstä Kuier antaa donkkausnäytteen. Mäkelänrinteen salissa paahtaa jo HBA-Märskyn poikien joukkue, mikä selvästi aiheuttaa pientä arastelua Kuierissa. –Odotetaan vähän aikaa, että saadaan tilaa, Kuier sanoo hiljaa. Lopulta pieni nurkka avautuu salin perältä. Lyhyen kuljetuksen jälkeen Kuier ponnistaa ja nousee vaivatta korirenkaan tasolle ja sujauttaa pallon sisään. Ja tekee saman vielä uudestaan täysin identtisellä tavalla. HBA-Märskyn valmentaja Mirka Dettmann , Susijengin päävalmentajan Henrik Dettmannin tshekkiläis-suomalainen vaimo, pyörittää päätään ihaillen Kuierin donkatessa. –Olemme yrittäneet rohkaista häntä donkkaamaan enemmän. Hän on vähän ujo. Jos joku kundi osaisi jotain, mitä muut eivät, hän esittelisi taitoaan jatkuvasti, Dettmann huomauttaa. Juuri donkkaustaito nosti Kuierin hetkeksi koko koripallomaailman tietoisuuteen. Hän donkkasi Basketball Without Borders -leirillä ja päätyi NBA:n sosiaalisen median kanavien kautta kymmenien miljoonien näytöille 15-vuotiaana. –Ihan hyvältä se tuntui, kun kaikki kaverit sanoivat, että "hyvä, Awak". Ei se mitenkään muuten vaikuttanut omaan elämään, Kuier juttelee. Tappiot itkettivät Vaatimattomuus on Kuierin mukaan tarttunut häneen ympäristöltä ja muulta perheeltä. –Varmaan kotoa se on tullut. Ei mun ympärillä ole koskaan ollut ylimielisiä ihmisiä. Me ollaan kaikki aika lailla samanlaisia, Kuier hymyilee. Pienempänä tyttönä Kuier otti tappiot koriskentällä raskaasti ja saattoi itkeä kotiin päästyään. –En ikinä heti pelin jälkeen viitsinyt, vasta kotona sitten, Kuier nauraa. –Menee aika tunteisiin koripallo, jos häviää. Nyt mä olen jotenkin siihen tottunut, koska tämä meidän jengi on niin paljon muita nuorempi. Kuierin ja 18-vuotiaan Sara Bejedin tähdittämä lukiolaisporukka HBA-Märsky on Korisliigassa kahdeksantena. Ei rajaa Maailma on avoinna Vantaan Koivukylässä kahden nuoremman sisarensa ja vanhempiensa kanssa asuvalle Kuierille. –Jos Awak ei ole maailman paras ikäisissään, niin aika lähellä ainakin. Hänellä on huima upside . Hänestä voi tulla mitä tahansa. Ei ole rajaa, Salminen linjaa. Kuierissa on paljon samaa kuin Chicago Bullsin NBA-tähdessä Lauri Markkasessa . Pitkä pelaaja on vastustajalle painajaismainen vartioitava, sillä isot, fyysiset ja hitaat korinaluspainijat eivät pärjää hänelle, kun siirrytään kauemmaksi korirenkaasta. Tarvittaessa Kuier pussittaa pallon kaukoheitolla kolmen pisteen kaaren takaa. –Hänellä on vähän tällainen Lauri Markkanen -syndrooma. Joku sanoo, että pitää pelata enemmän korin alla, joku sanoo, että monipuolisuus on tärkeää. Tasapainon löytäminen on se haaste. USA tai Eurooppa Naisten maajoukkueessa avausviisikon pelaajaksi kohonneella Kuierilla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa lukion jälkeen: yliopistoura Yhdysvalloissa tai ammattilaispelit Euroopassa, jossa parhaille maksetaan jopa 300 000–400 000 euroa vuodessa. –Molemmat ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja, mutta pitää katsoa, mikä on paras itselle, Kuier tuumii. Toistaiseksi kaikki Salmisen HBA-pelaajat ovat valinneet jenkkiyliopiston. Euroopan ammattilaiskentille ei voi lähteä opettelemaan. Kahden vuoden päästä Kuier saattaa kuitenkin olla jo niin hyvä, että hän voi astua ratkaisupelaajan rooliin välittömästi. Pohjois-Amerikan naisten NBA:ssa eli WNBA:ssa ei ole vielä pelannut yksikään suomalainen. –Se on tosi iso unelma, Kuier myöntää. Salmisen mukaan tuo unelma ei ole enää kovinkaan kaukainen. –Se voi toteutua piankin.