Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tarja Halonen, 75, on luottavainen eläkeläinen: Suomalaisten on turha surra asioita, joille ei voi mitään – Presidenttiä kuitenkin surettaa, että ihmiset eivät äänestä

Joulu on paitsi kristillinen myös vanha pohjoismainen juhla. Silloin valo voittaa pimeyden. –Minulla on vakaumus ja luottamus, että voimme ratkaista monet, pahatkin ongelmat, sanoo joulun valoon syntynyt presidentti Tarja Halonen . Maailmassa tapahtuu asioita, joihin suomalaiset eivät pysty vaikuttamaan. Emme voi Halosen mielestä kauheasti päättää, mitä tapahtuu Krimillä tai Syyriassa tai Jemenissä. Näemme vain kuvat. – Jos suomalainen eläkeläinen on huolissaan sotesta ja sosiaaliturvasta, se on luonnollista, mutta ei hänen kannata olla huolissaan siitä, että meillä olisi sota kulman takana yllättämässä. Voinhan olla väärässä, mutta en nyt tällä istumalla siihen usko. Halosen mielestä meillä voidaan kiinnittää maailman tilaa enemmän huomiota kotoisiin arkisiin asioihin. Hän pitää vakavana ongelmana sitä, että vaalien äänestysprosentit ovat jatkuvasti laskeneet. – Pitäisi käyttää kaikki mahdolliset keinot sen kertomiseen, että vaaleilla ei ratkaista ja muuteta kaikkea, mutta ne ovat aina tarkistuspiste seuraaville jaksoille. Siksi pitää mennä äänestämään. Silloin pitää Halosen mukaan kylmänrohkeasti toimia niin, että vaikka siellä ei kukaan ehdokas olisi juuri sellainen kuin itse toivoisi, pitää valita paras tarjolla olevista. – Niin me joudumme kaikki muutkin päätökset tekemään, alkaen kaupasta ja päätyen aviopuolison valintaan, saatavissa olevista ehdokkaista paras. – Meillä on paljon syytä olla tyytyväisiä siitä, että ollaan yhdessä saatu aikaan yhteiskunta, joka pystyy tarvittaviin uudistuksiin. Olen optimisti. Halonen viettää joulua yhdessä puolisonsa Pentti Arajärven ja muun perheen kanssa Helsingissä ja maalla. Välipäivien aikana käydään Englannissa tapaamassa Halosen tyttären perhettä. Halosella ja Arajärvellä on yhteensä neljä lasta ja viisi lastenlasta. Yksi lapsiperhe asuu Helsingissä, ja näiden lastenlasten kanssa käyvät isovanhemmat vielä yhdessä katsomassa joululahjoja. Kissa kulkee matkoilla osin mukana, mutta Englantiin sitä ei oteta. Silloin se pääsee hoitoon Halosen hyvän ystävättären luo. Halosen harrastuksista tiedetään erityisesti kuvataide. Hän maalaa ja veistää savea pääasiassa loma-aikoina. Talvikaudella hän ehtii kuitenkin epäsäännöllisen säännöllisesti käydä piirtämässä croquis'ta (elävän mallin luonnostelua). Onko tarkoitus joskus pitää oma taidenäyttely? Professori Matti Klingekin piti ja myi tauluja hyvällä menestyksellä. – Ei koskaan. Se on minun omaa yksityiselämääni. Linnan juhlissa kuviin tuli tänä vuonna enää kaksi presidenttiparia. Tuntuiko silloin haikealta? – Kyllä se tuntui. Mauno Koiviston kuolema oli aika tavalla dramaattista meidän suomalaisten kannalta. Kaikki tiesivät, miten paljon työtä Koivisto teki idän ja lännen yhteistyön vahvistamiseksi. Sitten George H. W. Bush kuoli myös. Voisi joku sanoa romanttisesti, että siinähän kaverit miettivät pilvenlongalla, mitä jäi kesken. – Aina kun on mahdollisuus, se vaatii aina ihmisen, joka ottaa riskin ja yrittää. Niin kuin Koivisto sanoi: jos ei tiedetä, miten asiat menevät, on paras uskoa, että ne menevät hyvin, ja tehdä sen mukaisesti. Syntynyt 24.12.1943 Helsingissä. Oikeustieteen kandidaatti 1968 (Helsingin yliopisto). Juristina Luotonvalvonta oy:ssä 1967–68, Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n sosiaalisihteeri 1969–70, SAK:n lakimies 1970–2000. Kansanedustaja 1979–2000, Helsingin kaupunginvaltuutettu 1977–96, presidentin valitsijamies 1978, 1982, 1988, tasavallan presidentti 2000–12. Sosiaali- ja terveysministeri 1987–90, oikeusministeri 1990–91, ulkoministeri 1995–2000. Helsingin yliopiston hallituksen pj. 2018–, Kansallisgallerian hallituksen pj. 2015–, Stadion-säätiön neuvottelukunnan pj. 2018–, WWF Suomen hallintoneuvoston pj. 2013–, lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä YK:ssa ja muissa järjestöissä. 16 yliopiston kunniatohtori. Halosella ja hänen puolisollaan professori Pentti Arajärvellä on yhteensä neljä lasta ja viisi lastenlasta. Juhlii perhepiirissä.