Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Järkevät valinnat liikkumisessa säästävät sekä ilmastoa että rahaa – Asiantuntijat vinkkaavat: Näin liikut teillä kestävästi jo vuonna 2019

Joulun alla raporttinsa julkaissut liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä löi pöytään varsinaiset madonluvut: Suomen olisi pyrittävä parissa vuosikymmenessä kokonaan eroon perinteisistä bensiini- ja dieselhenkilöautoista. Fossiilisten polttoaineiden myyntikin on lopetettava vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on täysin hiilivapaa liikenne. Voittajia ovat sähkö, erilaiset biopolttoaineet, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily. Yksityisautoilun osuus kaikesta liikkumisesta pitäisi saada laskuun vuonna 2025. Siihen on vain seitsemän vuotta. Keinot ovat ankarat, ja ne ovat herättäneet paljon vastarintaa. Vaikka ilmastoahdistus painaa, onko yksityisen ihmisen teoilla sittenkään mitään väliä? Kyllä on, asiantuntijat vastaavat. Kestävämpien liikkumistottumusten eteen voi tehdä paljon jo nyt, ilman mitään ideologisia silmälaseja, eikä se ole edes kovin hankalaa tai liian kallista. Monessa tapauksessa säästyy jopa rahaa. Kas näin: Käytä jalkojasi –Kävely ja pyöräily ovat ehdottomasti ekologisimmat tavat liikkua. Samalla ne parantavat kuntoa, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko määrittää. –Lyhyet matkat kannatta kävellä ja pyöräillä ja pidemmillä matkoilla suosia matkaketjuja, joissa iso osa matkasta mennään julkisella kulkuvälineellä, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen jatkaa. –Ekologinen liikkuminen on usein myös edullista ja mukavaa. Fillarin selässä voi kuunnella linnunlaulua ja junassa rentoutua kirjan parissa. Talvikaudella kävelijä hyötyy nastakengistä ja pyöräilijä nastarenkaista. Oma näkyminen pitää varmistaa heijastimilla ja valoilla. Näin tehden terveyshyödyt ovat ympärivuotisia. Hyppää junaan tai bussiin –Jos pitää jonnekin mennä, joukkoliikenteen suosiminen on tietysti perusvaihtoehto. Keskipitkillä matkoilla joukkoliikenteen käyttäminen on usein jopa edullisempaa kuin autolla ajaminen, etenkin jos on yksin liikkeellä, Juhani Laurikko sanoo. Matti Koistinen laskee, että 15 kilometrin taksimatkakin on ekologinen vaihtoehto, jos se yhdessä junan kanssa korvaa vaikkapa 350 kilometrin automatkan. Junan tai bussin kyydissä oma aika vapautuu työskentelyyn. Useimmiten säästyy rahaakin, mutta ei aina: esimerkiksi Porista yhdensuuntaisen junalipun perushinta Helsinkiin on 40 euroa, Tampereelta vain puolet tästä. Usein oman auton käyttökin matkalla voi olla perusteltua. –Autonomisia autoja, joilla siis ei tarvitse ajaa itse, on jo liikenteessä. Meillä niitä kutsutaan busseiksi, muistuttaa Laurikko. Säästä autoilussa Autoliiton säästövinkkien perusidea on selvä: kannattaa pyrkiä mahdollisimman taloudelliseen ja ennakoivaan ajotapaan sekä suosia kimppakyytejä, jos se on mahdollista. –Ekologisuutta on myös se, että pidetään auto kunnossa eli huolletaan se huolto-ohjelman mukaisesti ja ajetaan oikeilla rengaspaineilla, toimitusjohtaja Pasi Nieminen neuvoo. –Varsinkin näin talvella on hyvä muistaa, että suksiboksi katolla ei kannata ajaa yhtään ylimääräistä, koska se lisää kulutusta. Rahaa jää talteen ja turvallisuus paranee auton esilämmityksellä. Kylminä talvikuukausina polttoainetta saattaa säästyä kympeillä kuukaudessa. Pakastuneen auton kylmäkäynnistys puolestaan rasittaa moottoria ainakin 500 kilometrin ajon verran. Autolla tehtävät asiointimatkat voi ketjuttaa helposti. Kalleinta ja aikaa vievintä on startata kotipihasta jokaiselle kioski- ja kauppareissulle erikseen. –Joka paikkaan ei tietenkään tarvitse eikä kannatakaan mennä omalla autolla. Mieti autotarpeesi VTT:n Juhani Laurikko kannustaa autonostajia tekemään pohjatyöt huolella eli miettimään omaa tarvettaan: millaiseen käyttöön auto tulee, paljonko kilometrejä kertyy ja tarvitaanko autoon ylimääräistä tilaa. –Tarveharkintakin usein johtaa tarpeettoman ison auton hankintaan, vaikka suurta kuljetuskykyä ei lopulta paljon tarvittaisikaan. –Nykyisin auton vuokraaminen on helppoa ja paljon edullisempaakin kuin ennen, jolloin ei kannatta hankkia isoa autoa 365 päiväksi vuodessa, jos vaikka vain 20 päivänä oikeasti tarvitsee ison auton. Voimanlähde käytön mukaan Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtajan Tero Kallion mukaan autokaupoilla pätevät yhä vanhat lainalaisuudet: –Jos ajaa paljon ja varsinkin pitkiä matkoja maanteillä, dieselauto on edelleen kelpo vaihtoehto. Sekalaisessa ajossa ja kaupunkiseuduilla riittää hyvin bensiiniautokin, jossa kenties on hybridiratkaisu. Ja mikäli liikkuu vain kaupungeissa, sähköautolla voi hyvinkin pärjätä. Suomessa dieselmallien osuus uusista henkilöautoista on laskenut 40 prosentista 25:een. Niiden täydellistä häviämistä ei silti ole näköpiirissä, eikä autojen arvo äkkinäisesti romahda. Lisäaikaa dieseleille takaavat Euro 6 -tason erittäin tiukat päästönormit ja -teknologia sekä erityisesti Suomessa mahdollisuus ajaa biopohjaisella dieselpolttoaineella. Tankkaa uusiutuvaa Hiiletön liikenne 2045 -työryhmän tavoite on, että uusien biopolttoaineiden osuus kaikista nestemäisistä polttoaineista olisi 30 prosenttia vuonna 2030. Tästä 15 vuoden päästä biopohjaiset polttoaineet olisivat korvanneet fossiiliperäiset polttonesteet kokonaan. Tällä hetkellä Neste myy täysin jätteistä ja tähteistä valmistettavaa uusiutuvaa dieselpolttoainetta 36 jakeluasemallaan. Verkosto keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Länsi-Suomeen. Tampereen seudun toistaiseksi ainoa jakelupiste on Pirkkalassa, lännessä asemia löytyy Turusta, Naantalista ja Raumalta. Polttoaine sopii kaikkiin dieselautoihin, ja päästötaso laskee 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Kävisikö kaasu? Ilmastotyöryhmän toinen tavoite on kotimaisen biokaasun osuuden voimakas kasvu liikenteessä. Biokaasua saa jo nyt noin 30 yksityiseltä ja Gasumin ylläpitämältä jakeluasemalta pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Gasumilla on Tampereella kaksi ja Porissa yksi asema. Vuonna 2019 yhtiö avaa kaasutankkauspisteen Ikean tavaratalon yhteyteen Tampereella. Bio- ja maakaasulla toimivia henkilö- ja pakettiautoautomalleja on myynnissä parikymmentä. Niiden hintahaarukka yltää vajaasta 15 000:sta lähes 50 000 euroon. Biokaasun vertailukelpoiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin perinteisten polttoaineiden. Litrahinta on 96 senttiä eli noin 9 senttiä fossiilista maakaasua korkeampi. Bioetanolia saa jo Jätteistä ja tähteistä valmistettava kotimainen RE85-korkeaseosetanoli laskee auton hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia. Auton niin sanotut elinkaaripäästöt ovat etanolilla ajettaessa kilpailukykyiset tai jopa pienemmät kuin useimpien sähköautojen. Etanolipolttoaine sopii niin sanottuihin flexfuel-autoihin sekä vanhoihinkin bensiiniautoihin, joihin tehdään etanolipäivitys. Etanolipäivityslaitteisto voidaan asentaa suurimpaan osaan bensiiniautoista, joissa on sähköinen polttoaineenruiskutus. Laitteisto ei sovellu dieselmoottoreihin tai suoraruiskutuksella toimiviin bensiinimoottoreihin. Päivityslaite maksaa asennuksineen noin 500 euroa. RE85-polttoainetta voi tankata valikoiduilta St1:n ja ABC:n huoltoasemilta. Tampereen seudulta tällaisia asemia löytyy toistakymmentä, Huittinen–Pori-akselilta puolisen tusinaa. Säästöä sähköllä Ladattavien sähköhybridiautojen ja täyssähköautojen mallistot laajenevat nopeasti. Sähköautojen yleistymistä haittaa korkea ostohinta, mutta markkinoille on tulossa yhä enemmän vaihtoehtoja 30 000–40 000 euron hintaluokassa. Bensa-hybridillä voi ajaa akkusähköllä 30–50 kilometriä, täyssähköautolla 120–600 kilometriä auton hintaluokasta ja akun koosta riippuen. Sähköautojen etuina ovat hyvät ajo-ominaisuudet, yksinkertaiset huollot ja edulliset "tankkaukset": täyssähköautonkin lataus maksaa halvimmillaan 3–5 euroa. Jos sähkö on vielä tuotettu uusiutuvalla energialla, auto käy puhtaasti nollapäästöillä. Harkitse, lennätkö Lentäminen tai sen välttäminen vaikuttaa kaikkein nopeimmin omaan hiilitaseeseen. Lentomatkustus synnyttää keskimäärin 595 kilon CO2-päästöt jokaista suomalaista kohti vuodessa. Yhden matkan aiheuttama kuormitus selviää kätevästi esimerkiksi Finnairin päästölaskurista osoitteessa www.finnair.com/fi/fi/emissions-calculator. Laskurin mukaan yhdensuuntainen matka Tampereelta Barcelonaan aiheuttaa 206 kilon CO2-päästöt henkilöä kohti. Vuoden aikana saa siis tehdä kolme tällaista matkaa ennen kuin omat lentopäästöt jo ylittävät keskiarvon. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Liikenne ja matkailu tuottavat siitä noin 22 prosenttia eli 2 200 kiloa. Henkilöautoilun osuus on 1 420 ja lentomatkailun 595 kiloa. Pyöräilyn osuus on vain 3,5 ja joukkoliikenteen 130 kiloa. Kolme tapaa vaikuttaa 1. Vähennä kuljettuja kilometrejä: ketjuta matkat, suosi etätyötä, kiinnitä huomiota lomakohteiden valintaan. 2. Kulje energiatehokkaammin: kävele, pyöräile, hyödynnä kimppakyytiä ja joukkoliikennettä, valitse vähän energiaa kuluttava auto. 3. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaa energiaa kuten liikennebiokaasua, sähköä, uusiutuva dieseliä ja korkeaseosetanolia. Lähteet: Sitra, Motivan johtava asiantuntija Vesa Peltola