Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kahdeksan puoluetta synnytti yhteiset ilmastotavoitteet – "Kukaan ei joudu henkilökohtaisesti kohtuuttoman tilanteen eteen"

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sekä useat muut puolueidensa johtavat poliitikot hehkuttivat torstaina eduskunnassa kahdeksan puolueen luomaa tavoitesopimusta. Eduskuntapuolueet sopivat kuukausi sitten, että ne perustavat työryhmän pohtimaan lisää keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. –Yhteisistä linjauksista päästiin sopimukseen. Sopimus on erinomainen pohja Suomen kaudelle EU:n puheenjohtajamaana ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Olen tyytyväinen, että mukana on kahdeksan puoluetta eli selkeä parlamentaarinen enemmistö. Päästöissä on mentävä alas ja nieluissa ylös, Sipilä kertoi. Ainoastaan Perussuomalaiset jäivät pois ilmastotyöryhmästä. Perussuomalaiset pitävät muiden puolueiden linjaa liian kunnianhimoisena ja painottavat omassa ilmasto-ohjelmassaan teollisuuden kilpailukyvystä huolehtimista. –Perussuomalaisille voi vastata sen, että suurin uhka teollisuudelle ja hyvinvoinnille on se, ettei ilmastonmuutosta oteta vakavasti. Kaikki uhkakuvat teollisuuden osalta ovat osoittautuneet toistaiseksi liioitelluiksi. Edelläkävijyys on pitkällä aikavälillä Suomen kilpailuetu, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi. Kahdeksan puolueen johtohenkilöt olivat kaikki tyytyväisiä siihen, että tavoitteista päästiin sopuun. Käytännön toimenpiteet jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi. –Olen todella tyytyväinen, että yhteisymmärrys isoista tavoitteista saavutettiin. Kaikki ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyden. Tämä on todella tärkeä linjapaperi, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi. Tavoitteiden mukaan muun muassa metsiä kasvatetaan hiilinieluiksi, päästöjä vähennetään, päästökauppajärjestelmää parannetaan ja kiertotaloutta edistetään. Erimielisyyttä on käytännön keinoista Toistaiseksi julkistettujen puolueiden ilmasto- ja energiaohjelmien mukaan Suomi pyrkii tulevina vuosikymmeninä eroon ainakin fossiilisista polttoaineista. Myös julkisen liikenteen kehittämisestä sekä kävelyn, pyöräilyn ja sähköautojen suosimisesta on laajahkoa yhteisymmärrystä. Sen sijaan esimerkiksi turpeen ja ydinvoiman käytön laajuudesta on erimielisyyksiä. Samoin kiistaa voi tulla siitä, kuinka paljon suomalaista teollisuutta haittaavia päätöksiä tehdään. Teollistuneissa maissa ilmastopolitiikan kohdalla puhutaan usein myös haittavaikutuksista talouskasvulle, vaikka monet pitävät ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana haasteena. Muutkin kuin Perussuomalaiset voivat jatkossa olla huolissaan kotimaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Toistaiseksi suurin osa eduskuntapuolueista vaikutti olevan kunnianhimoisen linjan takana. –IPCC:n ilmastoraportti on lisännyt kunnianhimoa eduskunnassa, sanoi Rkp:n kansanedustaja Anders Adlercreutz . Pääministeri Sipilän mukaan suomalaisille ei koidu ilmastonmuutoksen torjunnasta liikaa haittaa. –Huomioimme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Kukaan ei joudu henkilökohtaisesti kohtuuttoman tilanteen eteen. Osa teollisuutta myös hyötyy ja teollisuuden kilpailukyvystä sekä työpaikkojen määrästä huolehditaan, Sipilä kertoi. Suomen 2040-luvun kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi negatiiviset, eli hiilinielujen avulla ilmakehästä poistetaan enemmän kasvihuonekaasuja kuin sinne tuotetaan. Suomen hiilinieluja kasvatetaan pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä edistetään. Kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta edistetään muun muassa kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050. Maailman keskilämpötilan nousu rajoitettava 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. EU:n on edistettävä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia on vähennettävä vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia on mitätöitävä ja päästökauppaa on laajennettava kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.