Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Politiikan supervuoteen mennään Helsinki edellä – Tampereen kokemus ja taito eivät kelpaa

Vuosi 2019 on suomalaisen politiikan supervuosi. Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 14. huhtikuuta. Europarlamenttivaalien vastaava ajankohta on puolestaan 26. toukokuuta. Teoriassa on mahdollista, että syksyllä järjestetään myös maakuntavaalit. Mutta eipä siinä taaskaan kaikki. Heinäkuun ensimmäisenä 2019 alkaa Suomen puheenjohtajuuskausi Euroopan unionissa, ja se kestää saman vuoden joulukuun loppuun. Kyseessä on kolmas vetovastuuvuoro EU-historiassamme. Ensimmäisen puheenjohtajuuskauden veti Paavo Lipposen (sd.) toinen hallitus loppuvuodesta 1999 ja toisen Matti Vanhasen (kesk.) ykkönen syksyllä 2006. Ensin mainittu oli edellinen suomalaisen politiikan supervuosi. Silloinkin eduskunta- ja eurovaalit osuivat samalle vuodelle EU-kauden kanssa. Tuolloin yksittäisen jäsenmaan vetovuoro oli painavampi arvoltaan kuin nyt. Huippukokoukset pidettiin puheenjohtajamaissa, eikä unionin tärkeimmällä päätöselimellä, Eurooppa-neuvostolla, ollut vielä omaa presidenttiään, jolla nykyään on vastuu huippukokousvalmisteluista. Nytkään ei silti ole kysymys sivuseikasta. Esimerkiksi EU:n seuraavan monivuotisen budjettipaketin sommittelussa riittää suomalaisilla ministereillä ja viranhaltijoilla töitä. Kokouksiakin järjestetään Brysselin lisäksi Suomessa. Suomi on tällä kertaa päättänyt mennä supervuoteen pääkaupunki edellä. Kotimaassa pidettävät tärkeät kokoukset keskitetään Helsinkiin. Vuonna 1999 Suomen vetämä ensimmäinen EU-huippukokous pidettiin Tampereella ja sen valmistumassa olleessa museokeskus Vapriikissa. Vielä 2006 oli Tampere saada järjestettäväkseen silloisen puheenjohtajakauden mittavimman Suomen-tapahtuman. EU:n ja Aasian maiden Asem-huippukokous oli jo päätetty pitää Tampere-talossa. Sitten pääkaupunki puuttui peliin. Henkilöitä avainpaikoilla vaihdettiin, ja Asem sumplittiin Helsinkiin. Nyt muu Suomi on päätetty valmiiksi jättää paitsioon. Edes Turun tai Tampereen ei kannata edes nähdä unta huomion saamisesta EU-kauden avulla. Keskittämistä on perusteltu tehokkuudella ja jopa ilmastovaikutuksilla. Selitykset eivät vakuuta. Viesti luetaan maakunnissa siten, että pääkaupunki pidättää EU-politiikan itselleen. Alueiden Eurooppa leimataan haihatteluksi. Tämä on mielenkiintoisimpia linjanvetoja Juha Sipilän keskustavetoisen hallituksen aikana.