Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tamperelaisnuorten palkintomatka Ranskaan sai yllätyskäänteen – Vain muutama tunti ennen lähtöä tuli viesti: kadulla on ammuttu ihmisiä

Siitä tuli erilainen viikko kuin etukäteen oletimme. Vain muutama tunti ennen matkaan lähtöä tuli tieto, että Strasbourgissa Ranskassa on ammuttu kadulla ihmisiä. Tampereen rautatieasemalle kello 5.15 lähtevään junaan nousee silti iloisesti hälisevä ja pirteän oloinen joukko. He ovat Tampereen normaalikoulun lukion oppilaita, jotka ovat saaneet uurastuksestaan palkinnoksi matkan Euroopan parlamenttiin nuorten kokoukseen. Vanhemmat ja opettajat ovat huolissaan Strasbourgin turvallisuustilanteesta, mutta onneksi ryhmä pysähtyy päiväksi Pariisiin ennen kuin matkustaa junalla Itä-Ranskaan Strasbourgiin. Jää aikaa hengähtää ja tarkkailla tilannetta. On hieman epävarmaa, järjestetäänkö nuorten kokousta lainkaan Strasbourgin terrori-iskun vuoksi. Entä jos kokous perutaan? No, kokemus se olisi sekin. Kaksi koulua peruu tulonsa Euroopan parlamentti kutsuu vuosittain tuhansia lukiolaisia ja ammattiin opiskelevia Euroscola-päivään Strasbourgiin. Päivän tarkoitus on näyttää nuorille, miten parlamentti toimii. Siksi päivän aikana neuvotellaan, äänestetään ja kuunnellaan puheenvuoroja, aivan kuin oikeat parlamentaarikot. Strasbourgin murheellisista uutisista huolimatta nuorten kokous järjestetään, ja loppujen lopuksi vain kaksi koulua peruu tulonsa, toinen on Ranskasta ja toinen Hollannista. Perille saapuu 26 ryhmää 24 maasta. Tamperelaiset eivät suinkaan ole kaukaisin ryhmä, sillä ruotsalaisluokka on tullut Luulajasta asti. Parlamenttirakennus on lähes tyhjä Ellei EU-parlamenttirakennus kohoaisi niin korkealle, voisi luulla menevänsä väärään paikkaan. Raitiovaunu nimittäin jättää matkustajat omakotitaloalueelle, jossa kimmeltävät tuhannet ja tuhannet jouluvalot. Se kuuluu asiaan itseään viralliseksi joulukaupungiksi kutsuvassa paikassa. EU-maiden liput toivottavat vieraat tervetulleiksi parlamenttiin, mutta EU:n tähtilippu on laskettu puolitankoon. Itse valtava rakennus on lähes tyhjä. Meppien eli europarlamentaarikkojen kuukausittainen täysistuntoviikko on päättynyt juuri edellisenä päivänä. Siksi rakennuksessa on paikalla vain vahtimestareita, siivoojia ja keittiöhenkilökuntaa ja toki Euroscolan eli nuorten kokouksen työntekijöitä. Harmaatakkiset virkailijat ohjaavat tehokkaasti euronuoria oikeisiin paikkoihin. Unikkokuvioiset kokolattiamatot pehmentävät monikielisen puheensorinan. Ensi keväänä EU-vaalit Lukion toisen vuosikurssin opiskelijat ovat täyttäneet tänä vuonna 17 vuotta, ja he ovat äänestysiän kynnyksellä. Moni saa jo äänestää ensi kevään parlamenttivaaleissa. Se ei pääse unohtumaan päivän aikana. Sen verran uutterasti EU-viranhaltija Evangelos Gintersos kollegoineen muistuttaa nuoria äänestämisen tärkeydestä. –Te olette lähettiläitä, jotka kannustavat läheisiään ja ystäviään äänestämään. Viivi Jokiniemi ehtii täyttää 18 vuotta juuri ennen toukokuun lopussa järjestettäviä vaaleja. –Oli aikamoinen mainospuhe äänestämisen puolesta, mutta kyllä minä aion äänestää. Pidän sitä tärkeänä, että EU-kansalaiset ovat perillä politiikasta ja äänestävät. Yksi suomalainen valitaan puheenjohtajaksi Iltapäiväksi nuoret on jaettu valiokuntiin, joissa keskustellaan ennalta määrätyistä teemoista, kuten EU:n tulevaisuudesta, kulttuuriperinnöstä ja ympäristöstä. Opettaja Eija Niskanen oli etukäteen kehottanut opiskelijoita pyrkimään valiokunnissa puheenjohtajaksi. Niki Nurmi on ainoa, joka lopulta yltää tehtävään äänestyksen jälkeen. Kaikkiaan tehtävään pyrkii kahdeksan nuorta. Hänen valttinsa valiokunnassa on se, että sen aihe, nuorten työllisyys, on hänelle entuudestaan tuttu. –Puheenjohtajuus oli tosi opettavainen kokemus. Jos en olisi ottanut tehtävää vastaan, olisi varmasti harmittanut myöhemmin. Kaikki eivät osanneetkaan englantia Kokouksen jälkeen suomalaiset ovat hieman hämmentyneitä. –Odotin hieman enemmän tältä päivältä. Enemmän sisältöä, Jone Korpi sanoo. Hän odotti etukäteen, että pääsisi verkostoitumaan parlamentissa EU-viranhaltijoiden ja nuorten kanssa, mutta siihen ei juuri ollut tilaisuutta. Moni piti liian pitkänä aamupäivän osuutta, jossa nuoret ja opettajat istuivat paikoillaan liki kolme tuntia. Senkin ajan olisi voinut käyttää seurustelemiseen erimaalaisten nuorten kanssa. –Odotteluun ja ruokailuun meni pitkä aika, kun osallistujia oli niin paljon, Saaga Rissanen sanoo. Norssilaisille oli yllätys myös se, ettei kaikkien nuorten kanssa löytynytkään yhteistä kieltä. –Ranskalaiset puhuvat vain ranskaa ja italiaa ja puolalaiset vain puolaa. Kun ei ole yhteistä kieltä, niin sitten vain istutaan ja hymyillään, Minttu Irri kertoo matkalla ratikkapysäkille. Niin, englanti ei jyrää kaikkialla. Parlamentissakin kuulemme enimmäkseen ranskaa, joten pääsemme ihailemaan simultaanitulkkien ammattitaitoa kuulokkeiden kautta. Kaiken kaikkiaan päivä jää kuitenkin plussan puolelle, nuoret kehuvat. He tietävät olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Euroscola-päivään. –Parasta oli, kun huomasi, miten eri asioita nuoret haluavat riippuen siitä, mistä he ovat kotoisin. Meidän Euroopan tulevaisuus -ryhmässämme esimerkiksi kreikkalaiset toivoivat EU:lle yhteistä armeijaa, Helmi-Maria Jaatinen kertoo. "EU:ta tarvitaan entistä enemmän" Samalla viikolla, kun nuoret olivat EU-parlamentin vieraina, Britannian parlamentin piti äänestää EU-erosopimuksesta. Äänestys tosin peruuntui, ja Britannian EU-ero monimutkaistui entisestään. Strasbourgissa Britannian lippu liehui vielä salossa, mutta yhtään brittiluokkaa ei ollut paikalla. Brexitin myötä myös nuorten näkymät EU:n tulevaisuuteen ovat hämärtyneet. –EU haluaisi lisätä yhteistyötä, mutta toisaalta, tuleeko lisää lähtijöitä. Uskon kuitenkin, että yhteistyö lisääntyy ja EU:ta tarvitaan entistä enemmän, Topias Pekkanen pohtii. Hän ei usko, että EU hajoaa. –Siinä on niin paljon hyvää, ja siitä on niin paljon etua. Vapaa liikkuvuus esimerkiksi: voi vain lähteä reissuun ja tulla tänne. Harva tulee sitä ajatelleeksi. Myös Viivi Jokiniemi on optimistinen. Hän toivoo, että EU pysyy yhtenäisenä ja pystyy siten ratkaisemaan tulevaisuuden isoja asioita, kuten ympäristökysymyksiä. –Yhteinen linja voi tosin murentua, jos kaikki maat eivät noudata EU:n arvoja, kuten demokratiaa, sananvapautta ja tasa-arvoa. Topias Pekkasta arveluttavat puheet EU:n laajuisesta liittovaltiosta. –Jos ajattelee EU-maita, niillä on kaikilla omanlaisensa historia ja kulttuuri. En näe hyvänä lähteä viemään niitä kaikkia yhteen suuntaan, sillä mikä se suunta sitten olisi. Hänestä on hyvä, että EU:lla on yhteisiä lakeja, mutta valtioilla on myös omaa päätäntävaltaa. Hänestä olisi hyvä, jos kouluissa opetettaisiin nykyistä enemmän EU-asioita, jotta ei kävisi samalla Britanniassa. Siellä ihmiset äänestivät brexitin puolesta, vaikka eivät loppujen lopuksi tienneet, mistä äänestivät. Eurokansalainen vai suomalainen? 17-vuotiaat ovat eläneet koko ikänsä EU-Suomessa. Markoillakaan he eivät ole maksaneet. He olivat vauvoja, kun eurot otettiin käyttöön vuonna 2002. Heistä voi olla hyvällä syyllä kasvamassa täysverisiä eurokansalaisia, ei vain henkisesti vaan myös käytännössä. Ensin he lähtevät vaihto-opiskelijoiksi ja sitten ehkä töihin toiseen EU-maahan. Voi jopa käydä niin, että puolisokin löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuonna 2014 Euroopan komissio tutki Erasmus-vaihto-opiskelijoita ja huomasi, että joka neljäs on löytänyt ulkomaisen elämänkumppanin. Näistä suhteista on komission arvion mukaan syntynyt jopa miljoona vauvaa, siis todellisia eurokansalaisia. –En näe ollenkaan huonona asiana sitä, että pakka vähän sekoittuu, Helmi-Maria Jaatinen pohtii. Hän ei tunne itseään eurokansalaiseksi. –Minä tunnen itseni ensisijaisesti suomalaiseksi, mutta olen avoimin mielin lähdössä ulkomaille vaikka töihin. Hän myöntää, että parlamentissa tuli "Eurooppa-olo". Kieltämättä parlamentissa jos jossakin tulee eurooppalainen fiilis. Varsinkin kun päivän päätteeksi kaiuttimista kilahtaa soimaan EU:n virallinen hymni Oodi ilolle, ja nuoret kantavat jokaisen jäsenmaan lipun jonossa täysistuntosaliin. Siihen päättyy norssilaisten ja yli 400 muun nuoren päivä parlamentissa. –Tässäkin joukossa voi olla henkilöitä, joista tulee tulevaisuudessa meppejä, Jaatinen sanoo. Se on hyvinkin mahdollista.