Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Naisjääkiekon nostatus lähti lapasesta – naarasleijonat ovat etuoikeutetussa asemassa, eivät epätasa-arvon uhreja

Naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaajia on käytetty mediassa ja muussa urheilukeskustelussa toistuvasti esimerkkinä urheilun epätasa-arvosta. On todisteltu, kuinka paljon he uhraavat lajille ja kuinka lapsipuolen asemassa he ovat miesjääkiekkoilijoihin verrattuna. Naisjääkiekkoilijoista on maalattu kuvaa sukupuolisen epätasa-arvon uhreina. Asian voi nähdä myös toisin. Suomalainen naisjääkiekko on todella etuoikeutetussa ja monella perusteella myös yliarvostetussa asemassa. Se on saanut miesjääkiekon suosion ansionsa sellaisia hyötyjä, joista monen muun urheilulajin edustajat sukupuolesta riippumatta voivat nähdä vain unta. Suomessa on yli 250 jäähallia. Olosuhteiden puolesta naisjääkiekolle on erinomaiset harrastusmahdollisuudet joka kolkassa. Naisjääkiekon historia ei ole pitkä. Olosuhteiden puolesta naiset ovat päässeet heti valmiiseen pöytään. Naisten jääkiekko otettiin mukaan olympiaohjelmaan vuonna 1998, vaikka naiset pelaavat tosimielessä jääkiekkoa vain muutamassa maassa. Kautta aikojen naisten jääkiekon MM-kisat on järjestetty kahdeksantoista kertaa ja joka kerta finaalissa ovat olleet vastakkain Kanada ja Yhdysvallat. Naisjääkiekkoilijat saivat vapaalipun olympiaperheeseen miesten jääkiekon maailmanlaajuisen suosion ansiosta, sukupuolten tasa-arvon nimissä. Naarasleijonat saa toimintaansa monenlaista suoraa ja epäsuoraa tukea Olympiakomitean ja Jääkiekkoliiton kaltaisilta isoilta huippuorganisaatioilta. Pienten lajiliittojen urheilijoilla ei tällaista vipuvartta ole käytössään. Naisten jääkiekkomaajoukkue on saanut tänä vuonna enemmän medianäkyvyyttä kuin minkään muun naisten palloilulajin maajoukkue, vaikka lentopallon, koripallon, jalkapallon, salibandyn ja pesäpallon naisten pääsarjaottelut keräävät moninkertaisia yleisömääriä jääkiekkoon verrattuna. Naisten kiekkoliigan runkosarjan otteluiden yleisökeskiarvo oli viime kaudella 76. Urheiluministeri Sampo Terh o myönsi kesäkuussa 22 naisjääkiekkoilijalle kymppitonnin ja viidelle 6 000 euron urheilija-apurahan, mutta esimerkiksi muodostelmaluistelun maailmanmestareille ei herunut euroakaan. Talvilajien urheilijoille myönnettiin yhteensä 914 000 euroa eli naisjääkiekkoilijat kahmivat potista yli neljäsosan. Tasa-arvo on laajempi asia kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Jos urheilussa tasa-arvoa ajetaan pontevasti vain sukupuolten välisenä kysymyksenä, se johtaa nopeasti esimerkiksi lajien välisiin tasa-arvo-ongelmiin – kuten nyt on jo tapahtunut.