Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vuonna 1820 valmistunut Sankilan kartano etsii uutta elämää Pirkkalassa – Vanhasta ratsutilasta tehdyt tarjoukset eivät miellyttäneet kuntaa

Pirkkalan kunnalla on kivenheiton päässä kuntakeskuksesta, Rajasalmen sillan kupeessa ja Pyhäjärven rantamaisemissa hyödyntämätön helmi, jolle ei toistaiseksi ole löydetty arvoistaan käyttötarkoitusta. Kunta on hakenut Sankilan tyhjillään olevalle kartanoalueelle kehittämisehdotuksia niin internet-kyselyillä, useissa yleisötilaisuuksissa kuin lehti-ilmoituksilla, mutta sopivaa hyödyntämistapaa ei vielä ole löytynyt. Kunta sai vanhasta ratsutila-alueesta kolme vuokraus- tai ostotarjousta, mutta kunnanhallitus ei niistä löytänyt mieleistään. Myynti- ja vuokraushanketta jatketaan alkuvuonna 2019. –Meillä on koossa kuntalaisilta varmasti pari sataa kehittämisideaa, joissa toivottiin muun muassa vanhojen rakennusten kunnostamista perinteitä kunnioittaen, Sankilan hyödyntämistä matkailu- ja juhlatilana, hyvätasoisena ruokaravintolana, kahvilana, majoitustilana, kulttuuri- ja näyttelytilana sekä erilaisten yhdistysten kokoontumistilana, luettelee Pirkkalan elinkeino- ja hankejohtaja Ahti Laakso . Kunnanhallituksen linjaus on, että Sankila on pidettävä kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Reipin tilan uusi paikka tai kulttuurikeskus? Ahola-Ketola -yrittäjäpariskunta ehdotti, että Reipin tila oy:n toiminta siirrettäisiin Sankilaan ja että rakennukset kunnostettaisiin kulttuurihistoriallisesti arvoiseensa kuntoon ja kohteesta tehtäisiin kunnan ykkösmaamerkki. He halusivat 50 vuoden vuokrasopimuksen osto-optiolla ja olisivat olleet valmiit maksamaan vuokraa 1 000 euroa kuukaudessa. Westerbackan yrittäjäpariskunnan ajatuksissa on luoda kaikille avoin kulttuurikeskus tai toiminta-areena. He tarjosivat Sankilan kolmen hehtaarin määräalasta ja rakennuksista "kohtuullisella korjausvelvoitteella" 70 000 euroa. Mikko Tapola olisi ollut valmis maksamaan Sankilasta 520 000 euroa, mutta hän oli kiinnostunut myös pelloista, jotka eivät ole kaupan kohteena. Ahti Laakso pitää todennäköisenä, että konkreettisen tarjouksensa tehneet tahot kutsutaan ensi vuonna kunnanhallitukseen kuultaviksi ja että neuvotteluja heidän kanssaan jatketaan. Kunta maksoi paljon – ei saanut asuinalueeksi Muun muassa Tampereen Haarlan palatsin omistava liikemies Pentti Välkki yritti kymmenen vuotta sitten ostaa Hilkka Sasin kuolinpesältä Sankilan kartanoa ja laajoja maa-alueita. Pirkkalan kunta käytti kuitenkin kaupassa etuosto-oikeuttaan ja maksoi 195 hehtaarin alueista 4,75 miljoonaa euroa. Kunnan tavoitteena oli kaavoittaa Pyhäjärvi-maisemilla varustetut peltoalueet tulevaisuuden asuinrakennuskohteeksi, mutta maakuntakaavan maisemamääräykset estivät rakentamisaikeet. Sankilan pellot ovat nyt vuokralla ja kartanoalue hakee käyttötarkoitustaan. Hilkka Sasin kuolinpesän 12 osakkaan joukossa on muun muassa entinen kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.). Sankilan ensimmäinen tunnettu isäntä on vuoteen 1568 isännöinyt Yrjö Turri. Säterikartano (omistaja vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta) tilasta tuli 1651, kun kapteeni Frans Pfaler muodosti siitä itselleen asuinkartanon. 1600-luvun lopulla Sankilan omisti hänen poikansa, luutnantti Karl Pfaler. 1690-luvulla Sankila muuttui ratsutilaksi eli rustholliksi ja Karl Pfalerin kuoltua 1722 kartanoa hallitsi hänen poikansa Simon Johan Pfaler vuoteen 1783. Vuonna 1815 kartanon hankki kirkkoherra Samuel Bohm. Hänen aikanaan, 1820 rakennettiin nykyinen päärakennus, jonka on arveltu olevan Carl Ludvig Engelin toimiston käsialaa. Kartano oli myöhemmin lesken, Agatha Bohmin omistuksessa vuoteen 1880. Viimeinen pitkäaikainen omistaja ennen kuntaa oli Martti Sasi. Kunta hankki etuosto-oikeuden turvin rakennukset ja maa-alueet Hilkka sasin perikunnalta vuosina 2008–2010.