Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kansanedustajien sirkus elää ja pitää Sorin sirkuksenkin elossa, ainakin vuoden ajan

Ensin hyvät uutiset: Sorin sirkuksen toiminta näyttää tulleen turvatuksi ainakin vuodelle 2019 ilman kovin dramaattisia muutoksia. Sen takaa valtion talousarvioon viime vaiheessa saatu 155 000 euron määräraha. Summa on sama kuin se, minkä Sorin sirkus oli menettämässä sen takia, että siltä poistettiin asema alansa valtakunnallisena kehitys- ja palvelukeskuksena. Se oli saamassa kulttuurialan kansallisilta päättäjiltä samaa käsittelyä kuin Tampereen Työväen Teatteri, jonka jo uhattuna olleen erityisaseman valtionavuissa opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lopulta turvata värikkäiden vaiheiden jälkeen. Sitten vähemmän hyvät uutiset: Sorin sirkuksen pelastamiseenkin tarvittiin toisenlaista, poliittista sirkusta. Arkadianmäen sirkus tekee temppujaan aina joulun alla, kun se jakaa pukinkontistaan niin sanottuja joululahjarahoja hallituspuolueiden kansanedustajien valitsemiin kohteisiin. Tänä vuonna poliittinen reki oli suorastaan pullollaan, onhan ensi keväänä eduskuntavaalien aika. Eduskunta sai hallituksen luvalla lisätä budjettiin nyt peräti 60 miljoonaa euroa tavanomaisen 40 miljoonan sijasta. Viime vaalien allakaan ei päästy kuin 52 miljoonaan. Kansanedustajien anteliaisuus sai siis suoranaisen kuoppakorotuksen. Ilmaisu sopii tähän sikälikin, että näillä lahjarahoilla usein sananmukaisesti paikataan kuoppaisia kyläteitä. Toki voi myös kysyä, paljonko on paljon. 60 miljoonaa on vain promillen luokkaa koko talousarviosta, jonka loppusumma on noin 55,5 miljardia euroa. Sitä paitsi kansanedustajien jakovara toimii tarvittaessa myös ministerien varaventtiilinä. Hallitus saattaa jättää omasta esityksestään tärkeitäkin tarpeita pois luottaessaan siihen, että kansanedustajat haluavat turvata omiin vaalipiireihinsä tietyt määrärahat – ja samalla kerätä niistä kunnian omia vaalikampanjoitaan varten. Vielä 1990-luvulla eduskunta saattoi tehdä todellista haittaa repimällä vaalien alla hallituksen budjettiesityksiä auki ja lisäämällä velanottoa vaarallisesti juuri väärällä hetkellä. Siihen nähden nykyiset karkkirahat ovat pieni paha. Ne ovat kuitenkin turha jäänne ikiaikaisesta suomalaisesta politiikan kulttuurista, jossa tärkeämpää kuin se, miten asiat ovat, on se, miltä asiat saadaan äänestäjien silmissä näyttämään. Jokaista läpi saatua määrärahaa kohden kun on aina myös kymmeniä kohteita, jotka jäävät ilman.