Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Jouluevankeliumi tampereen kiälellä, lue Moro-lehden emeritustoimittajan tekemä käännös – "Älkää hyvät miähet hualestuko! Mullom meinaa ilonen tiarotus"

Nyt alkaa vähitellen olla jouluevankeliumien sesonkiaikaa. Tällä kertaa voit yllättää ja käyttää vaihteeksi tampereenkiälistä versiota. Käännöksen teki Moro -lehden emeritustoimittaja Hannu Hyttinen , mutta aloite tuli silloiselta Diakin eli Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorilta, tamperelaiselta Simo Lahtiselta . –Se kävi niin, että kerran 1990-luvun jälkipuoliskolla kävelin kerran Moron toimituksen ohi. Välähti päähäni, että tuollahan istuu murre-ekspertti Hannu. Ja kun oli adventin aika, päädyin kysymään Hannulta, eikö jo olisi aika saada jouluevankeliumi Tampereen murteella. Hannu syttyi oitis ajatukselle ja seuraavaan Moroon teksti sitten tuli. –Ja siitä lähtien meillä on luettu jouluevakeliumi tampereeksi. Täällä kasvaneet lapseni osasivat sen jopa oikealla nuotilla. – Hupaisa yksityiskohta oli se, että minulla oli aamuhartausvuoto suorana lähetyksenä samaisena torstaina Radio YLE1:ssä. Pääsin hartauden lopussa kertomaan kaikelle kansalle ilosanoman, että nyt tamperelaiset ovat saaneet jouluevankeliumin omalla kiälellään. Siitä alkoi sitten muidenkin murteiden käännöstyöt, muistelee Simo Lahtinen. Tässä on Hannu Hyttisen käännös: (1) Kyähäh herrojem metkut tiäretää. Tietysti tää Aukustus-keisarikin aikonaas kekkas, että kaikkien tarttiskim maksaa jotaiv veroo. (2) Se muuten olikin siäpäi ensmänen kerta. Aukustuksen apumiähenä hääräs joku Kyrenius taikka kekäseny oli. Se oli sen seurun käskyhhaltia. (3) Kaikkien tartti siihem mailmanaikaar rahata itte ne verorahansa semmottelle karuupaikalle, kerta ei viä ollu ennakompirätyksiä eikä eres maksullista maksupalvelua eikä mitää. Niitä veroja keräiltii siä eri kaupunkeissa. (4) Ne kyä oli nöyrää porukkaa siä suunnalla. Ne totteli hövelisti keisaria. Joka miäs kuulemma lähti talsii justiinsa sille verommaksupaikalle, mikä oli sille käsketty. Semmottesta kai aika piänestä Nasareetin kaupunkista jostain Kalileasta ampas liikkeelle yks Joosevi. Se lähti vetelee ylämäkee kohti Petlehemiä, joka taas sijaittee Juureassa. Tää Joosevi nääs oli sukujaan Raavireja, ja tää Petlehemi oli Raavirin sukukunnan semmonen nimikkokaupunki. Petlehemi oli siks varten sej Jooseviv verommaksupaikka. (5) Reisussa oli Joosevin kans sem morsiam Maria. Se vartos lasta. (6) Siä Petlehemissä Maria huamas, että nys se vavva taitaa syntyäkki. (7) Kaikki Petlehemim matkustajakorit oli täpösen täynnä niitä verommaksajia, eikä Joosevim perhe ollu saanu kortteeria ei sittem mistään. Ne joutu nukkuu jossaki navetassa. Siä tää Marian esikoispoika syntyki. Maria-äite kääräs sem pilttinsä johki tuukeihi ja nosti sev varovasti nukkuun semmotteer ruakakaukaloo, mistä kotieläimet syä. (8) Jossaki kerolla ihan samoilla nurkilla sattu oleem paimenia yätöissä. (9) Yhtäkkiä tuli ihan kirkasta, keskellä yätä! Paimenet tiätysti ällisteli mikänyo, mutta sitten ne honas enkelij joka seiso siinä niitten eressä ja sano: (10) "Älkää hyvät miähet hualestuko! Mullom meinaa ilonen tiarotus, joka kuuluu joka iikalle missä maassa vaan: (11) Tossa Raavirin kaupunkissa ommeinaa justiinsa tänäpänä syntyny Ristus, Vapauttaja. (12) Löyrätte sev Vapauttajan kelveesti: se nääs uinuu tiviisti kapaloituna tossa navetassa, yhrem pilttuum perällä." (13) Siihen samaan syssyy enkelin taakse ilmesty taivaallista sotaväkee tiäs kunka monta komppanijaa ja lutuunaa, ja ne porukalla ylisti Jumalaa: (14) "Hunööriä Jumalalle, kerta Se tahtoo vaar rauhaa ja kaikensorttista hyvää ihmisillem maam päällä."(15) Jakka enkelisoltut oli loinassu takasi taivaallisille harjotuskentille, niin siinä paimennusmiästen yätuurissa alko melkonen kuhina: " Josmentäski kattoom Petlehemiin, mimmosta siä on tapahtunut, meinaankuh Herra suvaitti meille tommottia ilmottaa." (16) Kauheella höökillä paimenet viuhto sinne navetalle, ja olihan siä toren totte se laps kaukalossa. (17) Nää paimenet siinä sitte selosti sem mitä oli sattunu siä kerolla ja mitä niille oli kerrottu. (18) Ja kaikki kekkä se kuuli, oli ihan silmäp pyäreenä. (19) Maria tiätty oli pelkkänä korvana ja paino tarkasti miäleensä mitä kaikkee sanottii. Sitä se sittm myähemmin pohriskeli itte tykönänsä. (20) Paimenilla juttua piisas sitte kunne oli palannu töihi. Kilvan ne ylisti Jumalaa, kerta kaikki oli menny sillai jetsullee niinkuj Jumala oli enkelien kautta saattanu tiaroks. Ihme juttu!