Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pakolaiskoordinaattorilta suorat sanat: "Vastuu kotoutumisesta on aina henkilöllä itsellään, eikä kukaan voi elää toisen puolesta"

Kotoutumiskoulutusten vaikuttavuutta ja sen seurantaa pitää arvioida uudelleen seuraavalla hallituskaudella. Näin toteaa maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten seuranta ja palautteenanto on tähän saakka keskittynyt ennen kaikkea siihen, mitä tapahtuu seuraavaksi koulutuksen jälkeen eli mihin jatkokoulutukseen maahanmuuttajat siirtyvät ja miten he työllistyvät. –Jatkossa meidän pitää miettiä entistä tarkemmin, miten kehittää kotoutumisen koulutusjärjestelmää myös opin ja sisällön kannalta, Hämäläinen sanoo. Mittaaminen vaikeaa Kotoutumisen onnistuminen suomalaisen lainsäädännön ja kulttuurin oppimisen näkökulmasta on noussut esille Oulun seksuaalirikosepäilyjen yhteydessä. Alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia. He ovat tulleet maahan joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Hämäläinen muistuttaa, että tasa-arvosta, lainsäädännöstä ja Suomen yhteiskunnasta kerrotaan kotoutumiskoulutuksissa jo nyt, eikä koulutuksen vaikuttavuuden seurantaan ole yksinkertaista ratkaisua. Oppisisältöjen sisäistämisen mittaus tarkasti henkilöittäin olisi ongelmallista esimerkiksi siinä mielessä, mitä asioita testissä tai kokeessa pitäisi kysyä. Testiä ei voi järjestää vain tietyille ryhmille, vaan se olisi kohdistettava kaikille maahantulijoille. Ely-keskus kilpailuttaa Oleskeluluvan saaneen ja työnhakijaksi ilmoittautuneen maahanmuuttajan kotoutumiskoulutus perustuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmiin. Ely-keskukset kilpailuttavat koulutuksen järjestäjät, ja ne myös seuraavat koulutuksen laatua. Aikuisille maahanmuuttajille, jotka jäävät aluksi esimerkiksi kotiin hoitamaan lapsia, kunnat järjestävät kotoutumiskoulutusta vapaan sivistystyön kautta. Kouluikäiset maahanmuuttajat saavat yhteiskuntaoppia koulussa yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteiskuntaoppia jo vokissa Ensimmäisen kosketuksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös seksuaalikasvatukseen turvapaikanhakijat saavat jo vastaanottokeskuksissa (vok). Viranomaiset käyvät nyt läpi myös nämä vastaanottokeskuksissa annettavat kurssit eli niin sanotun esikotoutuksen. –Seksuaalisuuden ja tasa-arvon osiot ovat osa suomalaisen yhteiskunnan peruskurssia, joka turvapaikanhakijoille järjestetään vokeissa. Käsityksemme on se, että kurssit annetaan vokeissa hyvin, mutta tätä me tietysti vielä tulemme arvioimaan. Aina varmaan voi olla vaihtelua eri syistä, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen toteaa. Arviointityö ei ole kuitenkaan vielä alkanut, eikä metodologisiakaan kysymyksiä ole Nuutisen mukaan vielä pohdittu. Perustuu lakiin Kotouttaminen perustuu kotouttamislakiin, joka koskee kaikkia Suomeen muuttavia ulkomaiden kansalaisia. Lain mukaan maahanmuuttajille on tehtävä kotouttamissuunnitelma. Pakollinen on myös maahanmuuttajille jaettava useille kielille käännetty Tervetuloa Suomeen -opas, jonka päivitetty versio julkaistaan lähiaikoina. Onnistuminen on muuttaneen etu –Vastuu kotoutumisesta on aina henkilöllä itsellään, eikä kukaan voi elää toisen puolesta. Mahdollisimman hyvä kotoutuminen on ennen kaikkea jokaisen Suomeen muuttavan yksilön oma etu, korostaa Seinäjoen kaupungin pakolaiskoordinaattori Raakel Pöyry . Hänen mukaansa paikallisilla työntekijöillä on oma roolinsa kotoutumisen onnistumisessa. –Olemme tukena ja apuna arjen asioissa. Opetamme miten pankkiasiointia hoidetaan ja miten päiväkotiin ilmoitetaan lapsen sairastumisesta. Kannustamme muun muassa tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja menemään mukaan kerhoihin ja urheilutapahtumiin. Pöyryn mukaan kotoutumisen onnistumista mitataan sillä, miten henkilö sopeutuu elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. –Toki lainsäädännön opetuksen lisäksi kerromme heti alussa muun muassa suomalaisten naisten ja miesten osallistumisesta työelämään. Suuria mahtavaa-tunteita Pöyry kokee työssään esimerkiksi silloin, kun hän käy pakolaisina Suomeen tulleiden nuorten lakkiaisissa, kuten viime keväänä.