Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hälyttävä tulos julki: Puolet Suomen luontotyypeistä on jo uhanalaisia – kuvaillaan yhtä vakavaksi uhaksi kuin ilmastonmuutosta

Luontotyyppien monimuotoisuuden kuihtuminen ei ole pysähtynyt, vaan suunta on pikemminkin kohti huonompaa. Maan eteläosassa lähes 60 prosenttia luontotyypeistä on uhanalaisia, pohjoisessa noin kolmannes. Koko maan keskiarvona uhanalaisia on lähes puolet kaikista luontotyypeistä. Synkkiä lukuja varjostaa entisestään se, että useamman kuin joka toisen luontotyypin tilanne on edelleen heikkenemään päin. Useiden luontotyyppien häviämisen uhka ei näin ollen ole kadonnut. Tilanne selviää tiistaina julkaistusta Suomen luontotyyppien punaisesta kirjasta. –Tulokset eivät ole mieltä ylentäviä, myöntää ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Kuusi merkittävintä syytä Heikoimmin menee maaseudun perinnebiotoopeilla, joista uhanalaisia ovat kaikki. Metsien luontotyypeistä uhanalaisia on lähes 80 prosenttia. Erityisen hyvin ei mene myöskään soiden ja rannikon luontotyypeillä eikä esimerkiksi eteläisen Suomen virtavesillä. –Merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ovat metsien hoito, ojitus, pellonraivaus, rakentaminen, vesien rehevöityminen ja vesirakentaminen, listaa selvityshankeen päätutkija Tytti Kontula Suomen ympäristökeskuksesta. Pohjois-Suomessa oma erityiskysymyksensä on kasvava kaivosteollisuus, joka voi vaarantaa varsinkin suoluontoa. Tuntureilla esimerkiksi tunturikoivikoiden luontotyyppien tilannetta heikentää lisäksi voimakas porojen laidunnus. Ilmastokriisin veroinen uhka Luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä on sanottu yhtä vakavaksi uhaksi kuin ilmastonmuutosta. Ilmiöt ovat myös kytköksissä toisiinsa. Toistaiseksi ilmastonmuutos on merkittävä uhanalaistumisen syy vain joillakin tunturien ja merijään luontotyypeillä, mutta merkkejä voimakkaammasta vaikutuksesta havaitaan jo. Vähiten uhanalaisia luontotyyppejä löytyy kallioilta sekä rehevöitymisestä hyötyneiden rantojen luontotyyppien joukosta. Tehty on, mutta ei riittävästi Monien luontotyyppien tilannetta on pyritty parantamaan jo pitkään, mutta etenkin etelässä kehityssuunta huolettaa tutkijoita. –Vaikka pyrkimystä parempaan on, niin toimenpiteitä ei ole toteutettu sellaisella volyymillä, että tuloksia näkyisi, Kontula toteaa. Hän sanoo, että esimerkiksi perinnebiotooppien hoidossa ympäristökorvausjärjestelmä toimii, mutta ei riitä. Lisäksi toimia pitäisi kohdistaa arvokkaimpiin kohteisiin. Tiilikainen ei ottanut kantaa esimerkiksi viime aikoina virinneeseen keskusteluun jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta tai hakkuutavoitteista. Sen sijaan hän mainitsi keskittymisen suojelukohteisiin. –Täytyy pyrkiä tunnistamaan ja kohdistamaan toimenpiteet Metson (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma) avulla, ministeri totesi. Ehdotuksia hallitusohjelmaan? Punainen kirja esittää 70 ehdotusta, joilla luontotyyppien tilannetta voitaisiin parantaa. Ne ulottuvat suojelualueiden ja luonnonhoidon lisäämisestä ennallistamiseen sekä luontoarvojen kompensoinnista vieraslajien poistamiseen. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toivoi laajaa ehdotusten kirjoa tiivistettäväksi. –Silloin niitä voisi ehkä ujuttaa seuraavaan hallitusohjelmaan, hän vinkkasi. Ehdotuksia ollaankin seuraavaksi konkretisoimassa asiantuntijavoimin. Luontotyyppien tilaa arvioitiin kansainvälisen luonnonsuojelujärjestö IUCN:n menetelmällä. Suomi otti menetelmän laajasti käyttöön ensimmäisten maiden joukossa. Hanke kesti kolme vuotta, ja mukana oli yli 120 asiantuntijaa.