Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Puolustusministeriön ohjelmajohtaja puolustaa 64 hävittäjän hankkimista – "Ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita"

Tarvitseeko Suomi todella 64 uutta hävittäjää korvaamaan vuonna 1992 hankitut Hornetit? Maanantaina aiheesta sukeutui pientä väittelyä, kun Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo kyseenalaisti Twitterissä 7–10 miljardia euroa maksavan 64 hävittäjän hankinnan ja penäsi enemmän julkisia perusteita määrälle. Pienempi määrä koneita säästäisi rahaa muihin hankintoihin. Uusitalon linjoilla ovat olleet Verkkouutisten mukaan myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sekä Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson . Puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Puranen vastaa tiistaina blogissaan siihen, miksi sotilas-asiantuntijat ovat päätyneet 64 hävittäjän hankintaan HX-hankkeessa. –Puolustusvoimilla on selvä tehtävä ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Tähän tehtävään ei ole tullut muutoksia sitten Hornetin hankinnan. Suomen ilmatilan puolustaminen ja muiden puolustushaarojen taistelun tukeminen edellyttää, että ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita, Puranen kirjoittaa. Puranen korostaa, että vain ilmassa olevat hävittäjät tuovat torjuntavoimaa. –Hävittäjän toimintasäde on noin 500 kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa. Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa, hän sanoo. Jännitteet Itämeren alueella lisääntyneet Hornet-hävittäjiä hankittiin aikanaan juuri 64 kappaletta ja samaa määrää pidetään tulevaisuudessakin riittävänä. –Toki uudet hävittäjät ovat tehokkaampia kuin Hornet, mutta niin ovat myös uuden koneen ilmassa olevat vastustajatkin; sotatekninen kehitys on jatkuvaa ja sitä tapahtuu kaikkialla, Puranen kertoo. Puranen muistuttaa myös siitä, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on nykyisin haasteellisempi kuin vuonna 1992. –Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin. Hävittäjähankintaa pidetään erittäin merkittävänä tekijänä siinä, miten Suomi pystyy osoittamaan uskottavaa puolustuskykyä tulevina vuosikymmeninä. –Päätös tästä kaikesta tehdään vuonna 2021 ja sen päätöksen mukaisesti tuotetaan uskottavaa ja ennalta ehkäisevää puolustuskykyä Ilmavoimien osalta aina 2060-luvun alkuun asti. Mikäli tässä päätöksessä epäonnistutaan, on siitä aiheutuvaa virhettä mahdotonta korjata ilman merkittäviä uusia investointeja. Näin on myös hävittäjien lukumäärän osalta.