Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Moskovan jätteitä aletaan kuskata tuhannen kilometrin päähän taigalle – paikallisväestö kuuli jättikaatopaikasta vasta rakennustöiden alettua

Kohta Moskovan ympäryskaupunkien kaatopaikat eivät enää haise niin paljon, koska Moskova alkaa lähettää junilla yhdyskuntajätettä pohjoiseen yli tuhannen kilometrin päähän Arkangeliin. Taigalle rakennetaan Venäjän suurinta avokaatopaikkaa, jonka on määrä valmistua reilun vuoden kuluttua. Maansiirtokoneet möyrivät ja muokkaavat 5 000 hehtaarin aluetta. Työt ovat olleet jo kuukausia käynnissä, mutta Shiesin syrjäisen rautatiepysäkin viereen tehtävä kaatopaikka ei ratkaise ongelmia juurikaan. Se pystyy ottamaan vain kuusi prosenttia Moskovan yhdyskuntajätteestä. Työt aloitettiin ilman asianmukaista kuulemista. Paikalliset aloittivat protestit Novaja Gazeta -sanomalehti kertoo, että alueen ihmiset ovat osoittaneet mieltään siitä lähtien, kun viime kesänä alkoi paljastua, että Moskovan haluaa tehdä sinne kaatopaikan. Kukaan halua Moskovan jätteitä pohjoisen luontoon, lehti kertoo. Viime kesän lopulla pari metsästäjää näki, että Shiesin rautatiepysäkin läheltä Lenskyn alueella on parisataa miestä hakkaamassa puita laajalta alueelta. Kun he kysyivät metsureilta mitä ihmettä he tekevät, he kuulivat suureksi hämmästyksekseen, että tänne tulee kaatopaikka Moskovan jätteille. Kun paikallisten pikkukaupunkien ja kylien väki alkoi kysellä kaatopaikan perään, viranomaiset sanoivat ensin, että tänne tehdään tehdasrakennus, joka tarjoaa työtä. Sitten kertomus muuttui ja sanottiin, sinne tuleekin kaatopaikka Arkangelin kaupungin tarpeita varten. Viime lokakuussa sekä Arkangelin että Komin johtomiehet joutuivat vihdoin tunnustamaan, että sinne tehdäänkin kaatopaikka Moskovan jätteille. Viisi junaa päivässä jätettä Lokakuussa uutistoimisto Tass kertoi yksityiskohtia. Seuraavien 20 vuoden ajan taigalle Komin ja Arkangelin rajalle tuodaan joka vuosi puoli miljoonaa tonnia jätettä Moskovan alueelta. Viisi junaa päivässä kuskaa Moskovan jätteitä taigalle. Ensiksi jäte kootaan Moskovan lähellä olevaan Lyubertsyn kaupunkiin, jossa se puristetaan kasaan ja lastataan junanvaunuihin kohti pohjoista. Tass kertoi, että vaikka jätteitä on tarkoitus kuljettaa huikeat määrät Arkangelin ja Komin rajalle, se vastaa vain kuutta prosenttia Moskovan jätemäärästä. Se ei siis ratkaise pääkaupungin jäteongelmaa, mutta on ongelma paikallisille asukkaille. Putinin toive toteutui Arkangelin kaatopaikkaidean henkinen isä on epäsuorasti presidentti Vladimir Putin . Kun viime kesänä Moskovan ympäristökaupungeissa puhkesi levottomuuksia haisevien kaatopaikkojen vuoksi ja lapsia vietiin sairaalaan myrkytysoireiden takia, Putin julisti, että kaatopaikat pitää viedä niin kauaksi, että ne eivät häiritse ihmisten elämää. Nyt ohjetta ollaan toteuttamassa. Arkangelin ja Komin rajan asukkaiden mielestä maasto on mitä epäsopivin kaatopaikalle. Metsissä on paljon pieniä jokia ja lampia. Hyllyvää nevaa on niin paljon, että paikallisilla asukkailla oli perimätiedon mukaan tapana haudata ruumiinsa kauemmaksi kuivemmille maille. Tietä ei rakenneta Maantietä uudelle kaatopaikalle ei ole eikä ole tarkoitus rakentaakaan. Jos mielii päästä Shiesin rautatiepysäkille, on kuljettava lähimmästä kaupungista Urdomasta 35 kilometriä metsien ja soiden läpi. Se pitää uteliaat loitolla. Paikallinen väki pelkää, että jättiläismäiseltä avokaatopaikalta voi sulamisvesien ja pohjaveden mukana tulla saasteita ja hajuja kesäaikaan. Joet laskevat Jäämerelle saakka. Nämä pelot saavat vahvistusta Komin pääkaupungin Syktyvkarin yliopiston ympäristötutkimuksen laitokselta. Asukkaat valittavat, että rakentajilla ei ole perustietoja alueen luonnon herkästä tasapainosta, mutta he ovat antaneet projektille hienoja nimiä. Uutistoimisto Tass kirjoittaa siitä ’’ekologisena teknologiapuistona”. Myös ’’ympäristöteknologisena puistona” se esiintyy ja joskus myös nimellä ’’EcoTechnoParkina”. Ajattelutavan muututtava Suomalainen Venäjän tuntija ympäristöongelmien tuntija Jaakko Henttonen sanoo, että vaikka Venäjän jäteongelmat ovat valtavia, ne ovat ratkaistavissa ajattelutavan muutoksella. Hän sanoo, että jätteiden käsittelystä on tehtävä kannattava liiketoimi kuten Suomessa ja monessa muussa maassa. Henttosen mukaan jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö saadaan toimimaan ajatustavan muutoksella, joka lähtee siitä, että pihoille ilmestyy kierrätysastioita. Ilman niitä lasin, muovin ja biojätteen, pattereiden ja pahvin erottelussa ei ole järkeä. –Kaikkialla on esimerkkejä, että kaupalliset toimijat voivat ansaita elantonsa keräämällä arvokkaat jätteet uudelleenkäyttöä varten ja tehdä sähköä palavista aineista, hän sanoo. Pietari on huono esimerkki Pietarin Krasnyi Borin kaatopaikka on esimerkki siitä, mitä ei pidä tehdä. Sinne on varastoitu 1960-luvulta lähtien ongelmajätteitä teollisuudesta, sairaaloista, maataloudesta ja muista lähteistä. Nyt Krasnyi Borissa jätteiden vastaanotto on lopetettu. Itse ongelmaa ei ole ratkaistu avoaltaiden peittämisellä. Suomalainen asiantuntija Jaakko Henttonen sanoo, että kukaan ei edelleenkään tunnu tietävän, mihin Pietarin vaaralliset ongelmajätteet nyt sijoitetaan, puhumattakaan käsittelystä. Pietarin jätteet menevät nyt "maton alle" eli tuhansille laittomille kaatopaikoille, joita löytyy metsistä ja pellon pientareilta. Henttosen mukaan sama ongelma koskee koko Venäjää. Henttonen on ollut ulkoministeriön asiantuntijana seuraamassa Venäjän ympäristöasioita, ympäristöministeriön virkamiehenä ja Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankissa (ERBD) ja sen lisäksi hän on toiminut Itämeren suojeluasioissa. Näiden tehtävien jälkeen Henttonen jatkaa Venäjän projekteissa yksityisenä asiantuntijana. Tällä hetkellä on työn alla mustahiilen päästöjen alentamiseen tähtäävien investointien edistäminen Venäjällä.