Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ara-tuotannon tuntuvalla lisäämisellä voidaan pienentää hallitsemattomasti kasvavia asumistukimenoja

Valtion tukema kohtuuhintainen Ara-vuokra-asuntotuotanto on saanut kritiikkiä ekonomisteilta ja yksityisiltä vuokranantajilta: järjestelmä ei ole läpinäkyvä eivätkä siinä olevat tuet kohdistu vain pienituloisimmille. Heidän ratkaisu asuntopolitiikan ongelmiin on lisätä markkinaehtoisuutta asuntopolitiikassa. Jos pääosa asuntotuotannosta on sitä jo nyt, miten markkinaehtoisuuden kasvattaminen entisestään parantaisi tilannetta? Ara-järjestelmän keskeinen ongelma on asuntokannan riittämättömyys tarpeeseen nähden. Ara-asuntokannan osuus on vähitellen pienentynyt ja on nyt noin 13 prosenttia koko asuntokannasta. Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavien Mal-sopimusten ansiosta suurissa kaupungeissa Ara-asuntojen osuus uudistuotannossa on kuitenkin ollut noin viidennes asuntokannasta, mikä on mahdollistanut asuntokannan sosiaalisesti kestävän sekoittumisen. Ara-asuntokanta kohdentuu hyvin pienituloisimmille ja vähävaraisimmille asukasvalintaperusteiden ansiosta. Asukkaiden sosiaalisen sekoittamisen vuoksi asunnoissa asuu erikokoisia, eri-ikäisiä ja erituloisia perheitä. Valtiontalouden kannalta Ara-tuotanto on edullista. Ara-tuotannon vähentyessä asumistukimenot ovat nousseet ennätyslukemiin, yli kahteen miljardiin euroon, mistä yli puolet kohdentuu vapaarahoitteisiin asuntoihin. Ara-tuotannon tuntuva lisääminen olisi kestävä tapa pienentää lähes hallitsemattomasti kasvavia asumistukimenoja. Meneekö asumistuki loppupelissä asukkaalle vai asunnon omistavalle taustayhteisölle? Onko yhteiskunnan kannalta sama kenelle tuki päätyy? Ara-asukkaan tuki kiertyy takaisin asukkaiden hyödyksi. Ara-asuntoja omistavat yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia ja vuokrissa kerätyt rahat on käytettävä talojen hallinnoimiseen ja ylläpitoon. Vapaarahoitteisissa taloissa asumistuki valuu omistajien voittoihin. Valtion tuki asuntotuotannolle on myös suoraa tukea asukkaalle, koska asumiskulujen jälkeen hänelle jää enemmän rahaa muihin elinkustannuksiin. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asumiskustannukset ovat selkeästi korkeammat pienituloisille asukkaille myös asumistukien jälkeen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa todetaan, että Ara-asuntoja tarvitaan lisää. Korkeat asumisen kulut pk-seudulla haittaavat asukkaiden lisäksi myös elinkeinoelämää, kun ihmisillä ei ole varaa muuttaa alueelle työn perässä. Ara-tuotannon ongelmana on asuntopolitiikan häilyvyys. Ara-järjestelmä tarvitsee kokonaisuudistuksen ja asuntopolitiikkaa pitää toteuttaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Vain siten tuottajat saadaan luottamaan järjestelmään ja rakennuttamaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Jaana Närö puheenjohtaja, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – Kova ry Suna Kymäläinen puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry