Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

YK:n ilmastokokous venyi rahakiistelyn takia – pienet saarivaltiot ja köyhimmät maat turhautuivat neuvottelujen hitaaseen etenemiseen ja kunnianhimottomuuteen

YK:n ilmastokokouksen Katowicessa oli määrä päättyä perjantaina, mutta viime hetkille jatkunut kädenvääntö sopimuksen tekstistä uhkasi venyttää neuvotteluja yli määräajan kuten yleensäkin on ollut kyse ilmastoneuvotteluissa. Kokouksessa oli tarkoitus saada aikaan sopimus siitä, miten Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 toimeenpannaan käytännössä. Keskeisimmät kiistakysymykset koskevat rahoitusta sekä kasvihuonekaasujen vähennysten seuraamista ja niistä raportointia. Yhdysvallat, joka aikoo vetäytyä sopimuksesta, yrittää varmistaa liike-elämälleen pelivaraa suhteessa Kiinaan. –Saavumme viimeiselle kierrokselle. On vielä paljon tyytymättömiä ihmisiä, mutta periaatteessa näyttää hyvältä. Luulen että saamme sovun lopulta aikaan, mutta kaikki eivät ole vielä tyytyväisiä, sanoi Saksan ympäristöministeri Svenja Schulze uutistoimisto Reutersille. Kokous käytiin lentävää lautasta muistuttavassa Spodek-konferenssikeskuksessa. Kokousedustajien mukaan huolia oli edelleen Pariisin sopimuksen artikla kuuden toimeenpanosta ja siitä, miten päästöjen laskeminen kahteen kertaan vältettäisiin. Miten korvata ilmastovahingot köyhille maille? Iso asia ilmastonmuutoksesta pahimmin kärsiville maille on mekanismi, jolla ilmastonmuutokseen varautuminen ja siitä aiheutuvat vahingot maksetaan. Tämä asia on sopimusluonnoksen alaviitteessä. –Raha on vaikein osa sitä. Kaikki tässä on rahapuhetta. Tämä (kokous) on teknisistä päätöksistä, mutta se on kääntynyt poliittiseksi, sanoi eräs kokousedustaja Reutersille. Pariisin sopimuksessa luvataan miljardeja euroja köyhille maille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista pahimmin. Kokousedustajat saivat torstai-iltana käsiinsä luonnostekstin. Tekstissä esitellään vaihtoehtoja siitä, miten Pariisin sopimusta pannaan täytäntöön, jotta maapallon keskilämpötilojen lämpeneminen saataisiin rajoitettua "selvästi alle" kahden celsiusasteen. –Tämä on alku, mutta kaukana valmiista. Kompromissitekstit maksetaan ihmishengillä ja köyhät ja uhanalaiset vaativat paljon enemmän, sanoi ympäristöjärjestö Greenpeacen johtaja Jennifer Morgan . "Ilmastonmuutos ei odota meitä" –Voimme toimeenpanna Pariisin sopimuksen kuten te kaikki suunnittelitte sen. Nyt on aika mennä eteenpäin... Ilmastonmuutos ei odota meitä, sanoi kokousedustajille Puolan Michal Kurtyka , joka johtaa neuvotteluja. Pienten saarien ja köyhimpien maiden ryhmä, joka edustaa yli 920 miljoonaa ihmistä, julkisti lausunnon, jossa se ilmaisi turhautumisensa neuvottelujen hitaaseen etenemiseen ja kunnianhimon puutteeseen neuvotteluissa. "Olemme syvästi turhautuneet siihen, mihin suuntaan lopputulos on menossa, luki lausunnossa. Ryhmä vaati selvää sääntökirjaa siitä, että tehdään tarpeeksi kunnianhimoisia päästöleikkauksia. Suomen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) johtaa ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitteleviä neuvotteluja yhdessä Gambian ympäristöministerin Lamin Dibban kanssa. –Vetovastuu on kunniatehtävä, mutta neuvottelut eivät ole helpot, sillä sopeutumiseen kytkeytyy muun muassa haasteellisia rahoituskysymyksiä. Pyrimme kaikin keinoin löytämään yhdessä Dibban kanssa ratkaisun, joka olisi eri osapuolten hyväksyttävissä, Tiilikainen sanoi ympäristöministeriön verkkosivujen mukaan. Pariisin sopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020.