Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ilmastomuutos johtaa vaikeisiin valintoihin

Jos Suomi katsoisi totuutta silmiin, näin syrjässä ei kannattaisi ilmaston pelastamiseksi valmistaa tuotteita, joiden markkinat ovat pitkän ja saastuttavan kuljetusmatkan päässä Keski-Euroopassa tai peräti Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tällaista lausetta tuskin tulemme koskaan kuulemaan yhdenkään poliitikon suusta. Todennäköisemmin kuulemme perusteluja sille, että Suomessa kannattaa valmistaa kaikenlaisia tuotteita, koska pystymme tekemään niitä ympäristöystävällisemmin kuin muut. Suomalaiset tiedostavat yhä paremmin, miten voivat toiminnallaan hillitä ilmastonmuutosta. Yksilön päätöksiä ja valintoja ei pidä väheksyä, mutta pelkkä joukkoliikenteen käyttäminen ja kasvissyönti eivät meitä pelasta. Suomi joutuu ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi ratkaisemaan monta kansallisesta perspektiivistä katsottuna tärkeää haastetta. Kun syntyvyys vähenee, se on ilmastokuormituksen kannalta hyvä asia, mutta kestävyysvajeen ratkaisemisen kannalta huono. Työllisten määrän vähentyessä huollettaviin (lapset ja eläkeläiset) verrattuna Suomi tarvitsee töihin jokaisen kynnelle kykenevän työikäisen. Siihen yhtälöön sopii huonosti se, että ajaisimme tulevaisuudessa kuluttajavalinnoillamme alas esimerkiksi kotimaista metsätaloutta tai lihantuotantoa, vaikka se ilmastoa pelastaisikin. Ilmastonmuutoksen todellisuudesta on turha kiistellä, mutta sitä sietää pohtia, pelastetaanko maailma sittenkään suomalaisen kerrostalokaksion ruokapöydässä. Samaan aikaan, kun rouva Nieminen ostaa lähikaupasta porsaankyljyksen sijasta porkkanalaatikon, Puolan parlamentti päättää avata taas uuden hiilikaivoksen (AL 4.12.2018) , Australia kirjaa historiansa korkeimmat hiilidioksidipäästöt (The Guardian 13.12.2018) tai Amazonin hiilidioksidia sitovaa sademetsää kaatuu yhä kasvavassa määrin soijaviljelmien tieltä (BBC 31.10.2018) . Mittakaavaeroa on vaikea hahmottaa. Pelkästään Donald Trumpin valinta jatkokaudelle vaikeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista todennäköisesti enemmän kuin mikään Suomen tai suomalaisten tekemä päätös. Suomalaisten potiessa koko ajan huononevaa omaatuntoa ilmaston lämpenemisestä voimme edes vähän lohduttautua sillä, että viime kädessä ratkaisevaa on se, mitä ilmastokokoukset, YK, EU, OECD, G20 ja muut ylikansalliset päätöksentekoelimet saavat aikaan. Julistusten ja julkilausumien jälkeen odottaisi, että valtiot pystyisivät ilmastonlämpenemistä ehkäiseviin päätöksiin ja ennen kaikkea toimenpiteisiin. Yksilön päätöksiä ja valintoja ei pidä väheksyä, mutta pelkkä joukkoliikenteen käyttäminen ja kasvissyönti eivät meitä pelasta.