Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Työryhmä: Fossiilisella bensiinillä ja dieselillä ajaminen kalliimmaksi vuosi vuodelta ja täysi myyntikielto 2045

Fossiilisilla polttoaineilla ajaminen kallistuu koko ajan ja verokertymää käytetään vähäpäästöisemmän liikenteen tukemiseen. Perinteistä bensiiniä ja dieseliä ei myydä lainkaan enää vuonna 2045. Tämä oli yksi liikenteen ilmastotyöryhmän viesteistä, kun se keskiviikkona jätti loppuraporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.). Ryhmä arvioi keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan Suomessa nollaan vuonna 2045. –Punainen lanka on, että fossiilisten käyttö tulisi vuosi vuodelta kalliimmaksi, totesi työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä. Periaatteena on, että saastuttaja maksaa Työryhmän ajatuksena on kierrättää rahavirtoja liikennesektorin sisällä eli käytännössä rahoittaa vähähiilisen liikenteen kustannuksia nimenomaan liikenteestä kerätyillä veroilla ja muilla maksuilla. Pääpaino olisi polttoaineverossa, joka nostaisi bensiinin ja dieselin hintaa. Myös ajoneuvoveroa tulisi porrastaa nykyistä voimakkaammin päästöjen perusteella. Eniten kallistuisi vanhalla, suuripäästöisellä autolla ajaminen. –Tässä noudatetaan saastuttaja maksaa -periaatetta, Ristola painotti. Tiemaksut ja kalliimpi pysäköinti kaupunkeihin Nollahiilisen liikennetavoitteen kannalta erittäin ratkaisevassa asemassa on energiankulutuksen vähentäminen ja vieläpä ripeästi. Se on välttämätöntä, koska sähköautoja ei saada liikenteeseen riittävän nopeasti ja kestävien biolpolttoaineiden saatavuus on rajallinen. Energiankulutus pitäisi puolittaa vuosien 2017 ja 2045 välillä, ja oleellinen osa siitä tehtäisiin kilometrejä vähentämällä. Liikennesuorite alkaisi laskea tavoitteen mukaan jo vuonna 2025, vaikka uusien henkilöautojen myynti pysyisi ennallaan. –Tämä edellyttää merkittävää käyttäytymisen muutosta, Ristola myönsi. Käytännössä liikkuminen painottuisi yhä voimakkaammin joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Koko maassa tämän kokonaisuuden arvioidaan peräti kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Erityisen selvästi muutos näkyisi kaupungeissa, joihin ryhmä ehdottaa tiemaksuja ja muutoksia pysäköinnin hinnoitteluun. Uusia dieselautoja nolla jo vuonna 2030 Jo vuonna 2030 pitäisi teillä liikkua peräti 670 000 sähkö- ja 130 000 kaasuautoa. Raskaan liikenteen puolella luvut olisivat 7 000 ja 6 000. –On selvää, että tällaisiin lukuihin ei päästä ilman voimakkaita toimenpiteitä, Ristola totesi. Vuonna 2030 eli 12 vuoden kuluttua uusia dieselautoja ei myytäisi enää lainkaan. Vain joka viides uusi auto kulkisi pelkällä bensiinillä. Ministeri Berner arvioi, että käytännössä dieselautoja koskevat merkittävimmät päätökset tehdään ulkomailla. –Vaikutus meille tulee sitä kautta, mitä automarkkinoilla on tarjolla, hän totesi. Kompensointia ehkä myös ansiotuloverotukseen Työryhmä korostaa, että liikkumista ei haluta estää tai hankaloittaa kohtuuttomasti. Kaikki keinot eivät myöskään toimi kaikkialla. –Siirtymä hiilettömään liikenteeseen tulisi saada aikaan turvaamalla samalla työ- ja asiointimahdollisuudet sekä kuljetukset koko maassa, Ristola totesi. Työkalupakissa ovat myös hankintatuet ja romutuspalkkiot sekä tuki esimerkiksi autojen muuttamiseen kaasukäyttöisiksi. Koko mullistus ei silti työryhmänkään mielestä ole mahdollista pelkästään liikenteen sisäisillä "tulonsiirroilla". Niinpä se ehdottaa pohdittavaksi myös ansiotuloverotuksen uudistamista, jolla tasattaisiin muun muassa polttoaineveron aiheuttamia lisäkustannuksia pienituloisille. Yrityksille sama tehtäiisiin esimerkiksi yhteisöveron avulla. Valtiovarainministeriö tosin jätti raporttiin juuri verojen ja tukien kokonaisuuutta koskevan eriävän mielipiteen.