Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa – liikaa vähenevät hiilinielut voivat koitua Suomelle rasitteeksi

"Kunnianhimoisia lukuja". Näin arvioivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat Suomen metsien hiilinielun vertailutasoa, joka on tuoreen esityksen mukaan 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Näin paljon metsien, viljelysmaiden, ruohikkoalueiden sekä puutuotteiden pitäisi sitoa hiiltä vuosittain Suomessa. Vertailutasoa lasketaan EU:n LULUCF-asetusta varten. Jäsenmaiden on toimitettava komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä omat vertailutason arviolukunsa. Näillä luvuilla on tulevaisuudessa vaikutusta maankäyttöön. Jos Suomi yltää tähän yli 34,77 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinieluun, se korvaa jonkin verran muita päästöjä. Jos taas hiilinielut jäävät tämän vertailutason alle, on saatava lisää päästövähennyksiä tai ostettava päästö- tai nieluoikeuksia muualta. Suuret hakkuut ja liikaa vähenevät hiilinielut voivat tulla näin Suomelle rasitteeksi. –LULUCF kytkee maankäyttösektorin osaksi ilmastopolitiikkaa. Vertailutasossa ei ole kuitenkaan kyse hakkuutavoitteista tai nykyisen hiilinielun määrästä. Tarvitsemme lisää tietoa niistä. Koko maankäyttösektori on tarkastelussa siinä, onko päästövähennyksiin mahdollisuuksia, kertoi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Eri asia kuin hiilinielututkimus Keskiviikon tiedotustilaisuudessa korostettiin, ettei vertailutaso ole sama asia kuin viikonloppuna keskusteluun noussut toinen Luken tutkimus hiilinieluista. Tässä toisessa tutkimuksessa pyritään eri skenaarioilla arvioimaan muun muassa maa- ja metsätalouden päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tutkimus valmistunee tammikuussa 2019 ja auttaa hahmottamaan, kuinka paljon Suomessa on tehtävää hiilinielujen suhteen. Keskiviikon tiedotustilaisuudessa arveltiin, että LULUCF-asetus on Suomelle tiukka varsinkin, jos hakkuut kasvavat. Lopullista tietoa tästä ei kuitenkaan vielä vaikuta olevan. LULUCF-asetusta varten tehty arvio vertailutasoksi on laskettu vuosina 2000–2009 tilastoituun metsien käyttöön. –Vertailutaso on laskettu siten, että metsien käyttö jatkuisi kuten vuosina 2000–2009. Vertailutason mukaan hakkuumäärä olisi 83,1 miljoonaa kuutiota vuodessa vuosina 2021–2025, kertoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Suomen metsistä hakattiin Luken mukaan vuonna 2017 yhteensä 72,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mikä oli ennätysmäärä. Puuston vuosikasvuksi on arvioitu 105,5 miljoonaa kuutiota. Monimutkaisista hiilinielu- ja hakkuu-arvioista väitellään todennäköisesti jatkossakin, sillä esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto on arvostellut aikeita kasvattaa hakkuumääriä. –Mitä vaikutuksia hakkuilla on metsäluonnon monimuotoisuudelle? Sekin on huomioitava, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pohti keskiviikon tiedotustilaisuudessa. Myös EU:n tasolla riittänee vääntöä hiilinieluista, sillä LULUCF-asetus on viranomaisten mukaan hyvin tulkinnanvarainen. –Kyseessä on neuvottelutulos, ja se on tulkinnanvarainen. Metsät ovat hankalin kohta, koska erot jäsenmaiden välillä ovat suuria. Asiantuntijoiden kanssa on mietitty, mitä tässä oikeasti on päätetty. Jäsenmailta on tulossa 28 tulkintaa kriteereistä, Kaipainen miettii. Oikaisu 12.12.2018 kello 16.56: Juttuun korjattu otsikkoon sekä juttuun oikea luku 34 miljoonaa. EU:n maankäyttöä koskevasta LULUCF –asetuksesta sovittiin joulukuussa 2017. Asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään kokonaisuudessaan 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaiden tulee kausina 2021–2025 sekä 2026–2030 varmistaa, etteivät sektorin laskennalliset kokonaispäästöt ylitä laskennallisia nieluja. Laskenta koskee metsäkatoa, metsitystä, hoidettua metsämaata, hoidettua viljelysmaata sekä hoidettua ruohikkoaluetta. LULUCF-asetuksen on tarkoitus muodostaa yhdessä päästökauppadirektiivin ja taakanjakoasetuksen kanssa kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta ja joka ohjaa EU:n ilmastopolitiikkaa vuosina 2021–2030. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö.