Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Huawei-johtaja vapaaksi takuita vastaan Kanadassa, Tampereella yhtiön toiminta jatkuu normaalisti

Kanadalaisviranomaisten pidättämä Huawein talousjohtaja vapautettiin tiistaina takuita vastaan - tilanteessa, jossa telekommunikaatioyrityskohuun on ehtinyt sekaantua jo Yhdysvaltain presidenttikin. Huawein perustajan tytär Meng Wanzhou vapautettiin 7,5 miljoonan dollarin takuita vastaan sillä ehdolla, että hän pysyy Kanadassa. Seuraavan kerran asiaa käsitellään oikeudessa helmikuun 6. päivänä. Wanzhouta uhkaa luovuttaminen Yhdysvaltoihin, joskin presidentti Donald Trump kertoi tiistaina uutistoimisto Reutersille, että hän saattaa puuttua Yhdysvaltain oikeusministeriön toimintaan mikäli puuttuminen edistää maan kansallisia intressejä tai auttaa kauppasopimuksen solmimista Kiinan kanssa. Reutersin nimettömien viranomaislähteiden mukaan USA saattaa varoittaa kansalaisiaan Kiinan-matkoista. Kanadalaisten uutislähteiden mukaan maan hallitus harkitsee samanlaista matkustusvaroitusta. Suuryritys Huaweilla on Suomessa tutkimusyksikkö niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Yhtiön Suomen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Hennariikka Andersonin mukaan niiden työt jatkuvat entiseen malliin. –Jatkamme Suomessa liiketoimintaamme normaalisti. Olemme kasvaneet Suomessa viime vuosina lupaavasti ja luottaneet vahvasti suomalaiseen tutkimus- ja tuotekehitysosaamiseen. Jatkamme tätä sekä hyvää yhteistyötä paikallisten yhteistyökumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa, Andersson kertoo. Huawei on jättimäinen verkkolaitteistojen valmistaja, mutta se on myös noussut maailman toiseksi suurimmaksi älypuhelinvalmistajaksi. Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan Huawein älypuhelimia myytiin kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla 52,0 miljoonaa kappaletta (markkinaosuus 14,6%). Edellä on vain korealainen Samsung (72,2 milj. kpl, mo. 20,3%). Ei näyttöä Yhdysvalloissa turvallisuusviranomaiset varoittivat alkuvuodesta kuluttajia käyttämästä Huawein sekä toisen kiinalaisvalmistajan ZTE:n älypuhelimia. Suomessa ei vastaavia suunnitelmia ole, kertoo Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen Turvallisuussääntely-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen. –Me seuraamme uutisointia ja keräämme muutenkin laaja-alaisesti tietoa, mukaanlukien kaikki julkiset sekä luottamukselliseen tiedonvaihtoon perustuvat lähteet. Meillä ei ole mitään sellaista näyttöä, jonka perusteella olisi syytä epäillä, että tietoturvaongelmia olisi tai että suomalaisten teleoperaattoreiden verkoissa käyttämät laitteet aiheuttaisivat tietoturvallisuusuhan, Juutinen toteaa. Yhdysvaltain lisäksi Huaweita ovat kritisoineet ainakin Iso-Britannia, Australia sekä Uusi-Seelanti. Juutinen muistuttaa, että maat ovat tiiviissä turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä, eikä niiden motiiveista voi olla varmoja. Ylelle asiaa maanantaina kommentoinut F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen oli jokseenkin samoilla linjoilla. –Varmasti Huaweilla on yhteyksiä Kiinan hallitukseen. Mutta niin on myös Ericssonilla Ruotsin hallitukseen ja Nokialla Suomen hallitukseen, Hyppönen totesi. –Huawein reitittimistä ja kännyköistä on löytynyt reikiä ihan kuten vaikkapa Applen kännyistä on löytynyt reikiä. Kuka voi sanoa, ovatko Huawein järjestelmässä olleet reiät tahallaan vai vahingossa jätettyjä? Hyppönen muistuttaa kuitenkin, että laitteistoihin voidaan piilottaa toiminnallisuuksia, joiden löytäminen on hyvin vaikeaa. Laki velvoittaa Yleisellä tasolla Suomessa teleoperaattoreilla on lainsäädännöllinen velvollisuus valvoa viestintäverkkojensa turvallisuutta. –He seuraavat, miten verkot toimivat ja minkälaista liikennettä siellä on. Lainsäädäntö asettaa velvoitteita ryhtyä myös tarvittaviin toimenpiteisiin tietoturvasta huolehtimiseksi, Juutinen kertoo. Käytännössä teleoperaattori voi irrottaa verkosta laitteen tai palvelun, joka uhkaa tietoturvallisuutta. Tämä voi olla esimerkiksi loppukäyttäjän älypuhelin tai muu päätelaite, joka on kaapattu osaksi palvelunestohyökkäystä. Viestintäviraston toimivaltuudet eivät riittäisi päätökseen kieltää kokonaisen valmistajan kaikkia laitteita. Vastaavasti viraston olisi käytännössä mahdotonta tarkistaa kaikkien pääte- ja verkkolaitteiden tietoturvaa, sillä niitä on markkinoilla niin runsaasti. Yksittäisen käyttäjän laitteen kaappaaminen esimerkiksi palvelunestohyökkäykseen käytettävään bottiverkkoon on edelleen yleisemmästä päästä tietoturvariskejä. Samoin käyttäjät edelleen haksahtavat erilaisiin huijausviesteihin, joissa kalastellaan vaikkapa pankkitunnustietoja. –Hyvä olisi tietää myös keinoja viestintänsä salaamiseksi, jos käsittelee luottamuksellista tietoa, Juutinen toteaa.