Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Eläkeläisille oma indeksi turvaamaan toimeentulo

Viime aikoina on käyty aktiivista keskustelua eläkeläisten toimeentuloon liittyen. Kuluneen vaalikauden aikana takuueläkettä on korotettu useita kertoja. Takuueläke on 775 euroa ja keskimääräinen eläke vuonna 2017 oli 1 656 euroa kuukaudessa, kuitenkin lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron. Työeläkkeen määrä riippuu työuran aikana maksetuista työeläkemaksuista. Monilla yrittäjillä eläke on pieni, koska yrittäjä on voinut itse säädellä eläkemaksujen määrää. Palkansaajalla eläkkeen taso riippuu työuran aikana saadusta palkasta ja työuran kestosta. Työeläkkeen korotuksiin vaikuttaa kuluttajahintaindeksin muutos (80 prosenttia) ja palkkojen muutos (20 prosenttia). Erityisesti vanhemmilla eläkeläisillä 1 000–1 500 euron työeläkkeet ovat hyvin tyypillisiä. Näiden eläkkeiden ostovoima on rajallinen. Osalla eläkeläisistä on toki säästöjä tai muuta varallisuutta. Useimmilla pientä työeläkettä saavilla isot yllättävät menot aiheuttavat kuitenkin heti ongelmia omaan talouteen. Erityisesti asumiskustannusten nousu on monille eläkeläisille hankala asia. Vuokrat ovat viime aikoina nousseet selvästi kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Talous voi olla tiukalla myös omassa asunnossa asuvalla. Eläkkeen taso määräytyy siis pitkälti kuluttajahintaindeksin mukaan. Ideana on, että eläke nousee samassa tahdissa kustannustason nousun kanssa. Ongelma on kuitenkin se, että yleinen ostoskori, jolla kuluttajahintaindeksi lasketaan, ei täysin vastaa työeläkeläisten ostoskoria. Erityisesti pientä työeläkettä saavilla menee keskimääräistä enemmän rahaa asumiseen, ruokaan ja terveydenhoitomenoihin. Olisikin oikeudenmukaista, että eläkeläisillä olisi oma indeksi, joka mittaisi nimenomaan keskimääräisen eläkeläisen ostoskorin hintojen nousua ja se olisi pohjana eläkkeiden tarkistuksille. Tällöin voitaisiin nykyistä paremmin turvata eläkeläisten toimeentulo vuodesta toiseen. On selvää, että asumiskustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi yleistä hintatasoa enemmän. Samoin ovat nousseet itsehoitolääkkeet, mutta sen sijaan reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet 2000-luvulla. Paljon lääkkeitä ja lääkärikäyntejä tarvitsevien osalta olennaisia ovat terveydenhoitokulujen maksukatto ja lääkekatto. Maksukattojen tulee seurata hintojen yleistä kehitystä ja niin se on pitkälti toiminutkin. Tänä vuonna ruoan hinnan on ennustettu nousevan 0,8 prosenttia ja vuonna 2019 1,4 prosenttia. Jos tämä ennuste toteutuu, niin se tulee väistämättä suoraan vaikuttamaan monien eläkeläisten toimeentuloon. Olen varma, että on olemassa laajaa poliittista tahtoa huolehtia siitä, että eläkkeiden ostovoima turvataan ainakin välttämättömyyshyödykkeiden, kuten asumisen, ruoan ja terveydenhoitomenojen osalta. Kaikkein parhaiten tämä onnistuu eläkeläisille tehdyllä omalla indeksillä. Toivon, että uusi eduskunta ja uusi hallitus ottavat tämän lähtökohdaksi, selvittää asian perusteellisesti ja toteuttaa tarvittavat muutokset. Arto Satonen kansanedustaja (kok.), Sastamala