Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kohua herättänyt siirtolaisuusasiakirja on määrä hyväksyä alkuviikosta – Tästä kiistanalaisessa YK-julistuksessa on kyse

Yhdistyneiden kansakuntien YK:n jäsenmaista valtaosan on määrä kokoontua alkuviikosta Marokon Marrakechiin hyväksymään kiistelty siirtolaisuusasiakirja. Asiakirjan virallinen nimi on "Turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista siirtolaisuutta koskeva globaali kompakti", mutta se tunnetaan parhaiten kirjainlyhenteellä GCM. Suomen hallitusta Marrakechin-kokouksessa edustaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Asiakirjaa on valmistelun yhteydessä kritisoitu paitsi maailmalla myös Suomessa, ja kiistaa on ollut esimerkiksi siitä, miten paljon se sitoo jäsenvaltioita. Kokosimme, mistä kiistellyssä asiakirjassa on kyse. Siirtolaisuus hallintaan GCM-asiakirjan tavoitteena on saada YK:n jäsenvaltiot ratkomaan siirtolaisuuteen liittyviä ongelmia yhdessä. Tarkoituksena on kyetä hallitsemaan muuttoliikettä lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa ja asiakirjan mukaan myös takaamaan, että siirtolaisten ihmisoikeudet toteutuvat tehokkaasti. GCM:ää alettiin laatia viime vuosien suurten muuttoaaltojen, kuten Lähi-idän konfliktien käynnistämän turvapaikanhakijakriisin, vuoksi. YK järjesti pakolaisia ja siirtolaisuutta käsittelevän huippukokouksen 2016, ja kokouksessa annetun julistuksen seurauksena alettiin työstää konkreettisia toimia siirtolaisuuden ja pakolaisten varalle. Tällä viikolla käsittelyssä on siirtolaisia koskeva asiakirja, jonka luonnos valmistui heinäkuussa. Asiakirjassa listataan 23 konkreettisista tavoitetta siirtolaisuuden entistä parempaan hallintaan. Ei sido jäsenmaita GCM-asiakirjaa kuvaillaan ulkoministeriön muistiossa poliittiseksi julistukseksi. Se ei sido jäsenmaitaan juridisesti lakimuutoksiin, mikä todetaan myös itse asiakirjassa useaan kertaan. Siinä myös vahvistetaan, että valtiot päättävät suvereenisti omasta maahanmuuttopolitiikastaan. Asiakirjaa ei ulkoministeriön johtavan asiantuntijan Renne Klingen mukaan edes allekirjoiteta, ainoastaan hyväksytään. Se ei ole kansainvälinen sopimus. –Sitoutumisen aste on puhtaasti kansallisesti päätettävä asia, Klinge sanoo Lännen Medialle. Ministeriön muistiossa todetaan, ettei asiakirja myöskään edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Klinge puolestaan lisää, että moni GCM:ssä esitetty asia on Suomessa pitkälti hoidossa. 3 valiokuntaa käsitteli Suomessa hallitus toimitti GCM:stä selvityksen eduskunnan suurelle valiokunnalle käsiteltäväksi, minkä lisäksi sitä käsiteltiin ulkoasiain- ja hallintovaliokunnissa. Valiokunnat eivät esittäneet toimia. Perussuomalaiset ovat kuitenkin kritisoineet hallitusta siitä, ettei GCM-asiakirjaa tuotu eduskunnan täysistuntoon käsittelyyn. Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) on tehnyt tästä myös kantelun oikeuskanslerille. Marrakechin-kokouksen jälkeen GCM on määrä lopullisesti hyväksyä vielä YK:n yleiskokouksessa. YK:ssa valmistellussa GCM-asiakirjassa (englanniksi Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) on lueteltu 23 tavoitetta, joilla pyritään hallitsemaan siirtolaisuutta entistä paremmin. Niissä esitellään puuttumista esimerkiksi muuttoliikkeen suuriin juurisyihin, kuten lähtömaiden konflikteihin, sosiaalisiin oloihin ja ilmastonmuutokseen. Myös ihmiskauppaan ja salakuljetukseen halutaan puuttua yhä tehokkaammin. Tavoitteissa halutaan lisäksi varmistaa siirtolaisten ihmisoikeuksien toteutuminen sekä vaaditaan puuttumista vihapuheeseen ja rasismiin. Konkreettisissa pyrkimyksissä halutaan saada rahasiirtoja yhä halvemmiksi ja varmistaa, että kaikilla siirtolaisilla ovat henkilöasiakirjat kunnossa. YK:n pitää hyväksyä GCM vielä myös yleiskokouksessaan. GCM:n valmistelussa ei ole ollut mukana USA. EU:ssa sitä on vastustanut Unkari, ja muun muassa Itävalta on ilmoittanut jättäytyvänsä Marokon-kokouksesta pois.