Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Magnitskin nimeä kantavan lain laatiminen takkuaa EU:ssa – osa valtioista ei suostu nimeämään Putinin hallintoa vastuulliseksi ihmisoikeusrikkomuksiin

Venäjän uhmaaminen on kova pala EU:lle. Sen osoittaa vaikeus laatia yhteiseurooppalaista lakia ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden ihmisten rankaisemiseksi. Tällainen laki on voimassa Yhdysvalloissa ja viidessä muussa maassa. Lakia kutsutaan Magnitski-laiksi tutkintavankilassa kuolleen venäläisen Sergei Magnitskin mukaan. Kremlin johdon epäsuosioon joutunut asianajaja Magnitski kuoli sellissä vuonna 2009, koska häneltä evättiin lääkehoito. Todennäköistä myös on, että Magnitskia kidutettiin vankilassa. EU:n parlamentti on kahteen otteeseen, vuosina 2014 ja 2017, kehottanut Eurooppa-neuvostoa eli EU-maiden valtionpäämiehiä hyväksymään koko EU:n laajuisen Magnitski-lain. Tähän mennessä Eurooppa-neuvosto ei ole edennyt asiassa. Toteutuessaan laki estäisi Magnitskin kuolemaan sekaantuneiden pääsyn EU-maihin ja jäädyttäisi heidät varansa. Se kattaisi paitsi vankilaviranomaiset, myös ne poliitikot ja virkamiehet, joiden toimien vuoksi Magnitski heitettiin vankilaan virumaan. Nimi on joillekin liikaa Lain soveltamisala olisi nimestä huolimatta laajempi. Rangaistavuuden piiriin tulisivat Venäjän ohella kaikki muutkin maat. Olennaista olisi suora tai epäsuora osallisuus ihmisoikeusrikkomuksiin. Ensi viikolla Magnitski-laki on esillä EU:n päättävissä elimissä. Maanantaina sitä pyörittelevät ulkoministerit ja loppuviikolla valtionpäämiehet huippukokouksessaan. Hollanti ehdotti lain läpimenon helpottamiseksi, että siitä pudotettaisiin Magnitski-sana pois. Euroopan parlamentin suomalaisjäsen Petri Sarvamaa (kok.) sanoo, että ehdotus kuvastaa hyvin EU:n sisäistä Venäjä-keskustelua. –Joillekin valtioille ei sovi ( Vladimir ) Putinin hallinnon nimeäminen suoraan vastuulliseksi ihmisoikeusrikkomuksiin. Iso joukko kansanedustajia ja europarlamentaarikoita 18 jäsenmaasta allekirjoitti tänään julkaistun vetoomuksen, jolla he vaativat EU-ihmisoikeuslakia voimaan ja nimettäväksi nimenomaan Sergei Magnitskin kunniaksi. Allekirjoittajia oli yli 40. Yhteispuheenvuoron julkaisi suomalaisista tiedotusvälineistä Lännen Media. Ainoa vetoomuksen suomalainen allekirjoittaja oli Sarvamaa. Venäjällä on ystäviä EU:ssa Euroopan parlamentin Venäjää sivuavissa keskusteluissa on Sarvamaan mukaan äärivasemmistosta ja äärioikeistosta koostuva meppien joukko, joka vastustaa kaikkea Venäjään kohdistuvaa pakotetoimintaa ja Venäjän kritisoimista. Sitten on iso joukko kultaisen keskitien kulkijoita, joille Venäjää voi arvostella epäsuorasti, kohdetta nimeämättä. Sarvamaa sanoo itse kuuluvansa kolmanteen ryhmään, joka ei kainostele Venäjän tai Magnitskin nimen mainitsemista. Magnitski-lakien esitaistelija on Venäjällä epäsuosioon joutunut amerikkalainen suursijoittaja Bill Browder . Magnitski jatkoi Browderin asioiden hoitoa Venäjällä, kun Browder sai sieltä lähtöpassit vuonna 2005. Magnitski paljasti jättimäisen veronkierron, joka kumpusi siitä, että Browderin omistamia firmoja kaapattiin Kremlin luottohenkilöiden omistukseen. Venäjä kosti USA:n lain Venäjällä olleiden suuromistusten menettämisen jälkeen Bill Browder ryhtyi matkalaukkusaarnaajaksi, jonka missio on ihmisoikeusrikoksiin ja korruptioon sekaantuneiden venäläisten ja heidän ulkomaisten apuriensa paljastaminen. Browderin aktiivisuus johti ensimmäiseksi tulokseen Yhdysvalloissa. Presidentti Barack Obama allekirjoitti joulun alla 2012 kongressin hyväksymän lain, jota alettiin kutsua Magnitski-laiksi ("Magnitsky Act"). Laki estää henkilöitä, jotka ovat sekaantuneet Magnitskin kuolemaan, astumasta Yhdysvaltain maaperälle tai käyttämästä amerikkalaisia pankkipalveluja. Alkuvaiheessa mustalle listalle tuli 18 venäläisen nimet. Venäjä kosti kieltämällä venäläislasten adoptiot Yhdysvaltoihin ja laatimalla oman mustan listan amerikkalaisista, joilla ei ollut sen jälkeen asiaa Venäjälle. Kuusi maata samassa rintamassa Vuonna 2016 lain käyttöala laajennettiin Yhdysvalloissa koskemaan muitakin kuin Venäjällä tehtyjä ihmisoikeusrikoksia. Nyt maahantulokielto tai muita pakotteita voidaan määrätä minkä tahansa maan kansalaiselle. Yhdysvaltain mustalla listalla on liikemiehiä, poliitikkoja, sotilaita, asekauppiaita ja elinkauppaan sekaantuneita lääkäreitä. Pakotelistalla on nimiä isosta maajoukosta. Viimeisimpänä listalle on tullut Saudi-Arabia, jonka vajaata pariakymmentä turvallisuuselinten jäsentä syytetään sekaantumisesta toimittaja Jamal Khashoggin murhaan. Yhdysvaltain jälkeen omat Magnitski-lakinsa ovat hyväksyneet Britannia, Kanada, Viro, Latvia ja Liettua. Sergei Magnitski oli venäläinen tilintarkastaja ja asianajaja. Magnitski paljasti Kremlin valtaapitävien lähellä olevien ihmisten massiivisen veronkierron. Magnitski pidettiin vuonna 2008 epäiltynä veronkierron avustamisesta. Hän kuoli 37 vuoden iässä moskovalaisessa tutkintavankilassa marraskuussa 2009. Häneltä oli evätty vankilassa lääketieteellinen hoito, ja epäilyjä on myös kidutuksesta. Moskovassa alkoi vuonna 2013 postuumisti rikosoikeudenkäynti Magnitskia vastaan. Bill Browder Magnitski edusti amerikkalaista suursijoittajaa William "Bill" Browderia. Browder perusti vuonna 1996 Hermitage Capital Management -sijoitusyhtiön, joka keräsi vuosituhannen taitteessa satumaiset voitot Venäjällä. Browder joutui Venäjän mustalle listalle 2005. Viime vuonna hän sai Venäjällä yhdeksän vuoden tuomion veronkierrosta. Browder jatkaa toimintaansa Britanniasta.