Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Hjalliksen Liikkeellä monta aitaa ylitettävänä – Pohjimmiltaan kyse on siitä, välttääkö se päätymisen samanlaiseksi kuin inhokkinsa?

Hjallis Harkimon , Mikael Jungnerin ja kumppaneiden Liike Nyt -hankkeen onnistumista on epäilty siitä lähtien, kun hankkeesta viime keväänä tiedotettiin. Kansanedustaja Harkimo lähti tuolloin ovet paukkuen kokoomuksesta ja kertoi perustaneensa liikkeen, joka aikoo uudistaa politiikan Suomessa. Se ei ole ihan pieni tavoite. Harkimon mielestä politiikan tekemisen tapoja pitää ravistella ottamalla kansalaiset mukaan päätöksentekoon nykyistä paremmin. Ajatus on kaunis, mutta onko se realistinen? Liikettä on kritisoitu kysymällä, ovatko sen mahdolliset kansanedustajat sätkynukkeja, jotka äänestävät eduskunnassa ilman omaa harkintaansa sen perusteella, mitä jäsenet ovat verkkoäänestyksessä päättäneet. Riittääkö rivijäsenillä asiantuntemusta ottaa kantaa monimutkaisiin poliittisiin kysymyksiin? Suoraan demokratiaan liittyy haasteita, kuten on nähty brexit-äänestyksen jälkipuinnissa. Britannian EU-eron konkretisoituessa on alettu kysyä, kuinka hyvin äänestäjät lopulta tiesivät, mistä äänestivät. Kysymyksenasettelu oli selkeä, mutta oliko se sitä liikaakin? Liikkeen lanseeraamiin verkkoäänestyksiin liittyy myös manipulaatioiden riski niin kauan kuin jäseniksi rekisteröityvien henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti varmentaa. Harkimon mukaan varmentamista pyritään parantamaan konsultoimalla muun muassa italialaista Viiden tähden liikettä (LM 27.11.). Pohjimmiltaan kyse on siitä, pystyykö Liike tekemään itsestään merkittävän toimijan muuttumatta inhokkiensa eli perinteisten puolueiden kaltaiseksi. Ensi alkuun Liike tarvitsee tietysti kansanedustajia. Päätettäviä asioita tulee kuitenkin eduskuntatyössä vastaan siihen tahtiin, ettei jokaista voi äänestyttää verkossa. Harkimon mukaan tarkoitus onkin äänestää vain isoimmista kysymyksistä. Pienemmistä asioista päättävät edustajat keskenään. Jonkun on siis Liikkeessäkin päätettävä, mistä jäsenten annetaan päättää ja mistä ei. Jotenkin on ratkaistava myös se, millaista pohjatietoa jäsenille annetaan äänestysten pohjaksi. Liikekään ei toimi pyhällä hengellä. Riittävätkö lahjoitukset toiminnan vakiinnuttamiseen? Kysymyksiä siis riittää. Liike on silti onnistunut ainakin yhdessä asiassa. Se on jo saanut aikaan keskustelua siitä, onko poliittista päätöksentekoa tarvetta muuttaa ja jos on, niin miten. Vakiintuneiden mallien arvosteleminen on helppoa, mutta korvaavien vaihtoehtojen esittäminen usein vaikeampaa. Liike ainakin yrittää. Tulokset nähdään vaalisunnuntaina 14. huhtikuuta. Keskeneräistä ei kannata vielä arvostella. Ei koulussakaan anneta todistusarvosanoja kesken lukukautta. jussi.orell@lannenmedia.fi Pohjimmiltaan kyse on siitä, pystyykö Liike tekemään itsestään merkittävän toimijan muuttumatta inhokkiensa eli perinteisten puolueiden kaltaiseksi.