Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Natsit väittivät, että hakaristilipun kantaminen on laillista – he olivat sekä oikeassa että väärässä, sillä teon tarkoitus ratkaisee rangaistavuuden

Poliisi epäilee hakaristilippua itsenäisyyspäivänä kantaneita Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäseniä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lippujen takavarikointitilanteessa natsit vetosivat siihen, että asiasta on olemassa linjaus, jonka mukaan hakaristi on sallittu. Aamulehti kuvasi lippujen riistämistä edeltävän neuvottelun ja sitä seuranneen käsikähmän: He olivat sekä oikeassa että väärässä. Oikeassa he olivat siinä mielessä, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki vuonna 2006 päätöksen, jonka mukaan hakaristilipun esillä pitäminen ei sinällään ole laiton teko. Lippu ei ollut rikos Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen pyysi syyttäjää ryhtymään syytetoimenpiteisiin asiassa, jossa pariskunta oli pitänyt hakaristilippua kotinsa ikkunaverhona. Helsingin poliisin mielestä teko ei ollut rikos. Vähemmistövaltuutettu huomautti tuolloin, että poliisi viittasi päätösperusteluissaan lain esitöistä ilmeneviin lausumiin, joita eduskunta ei kuitenkaan ollut hyväksynyt. Hallituksen esityksessä 94/1993 (vp.) esitettiin säännöksen tunnusmerkistön muuttamista niin, että tekijän tahallisuudelta vaadittaisiin tarkoitusta aiheuttaa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää. Vähemmistövaltuutetun mielestä rikoksen tunnusmerkistö täyttyi, koska kansallissosialististen symbolien esittämistä isolla lipulla voidaan pitää uhkaavan viestin levittämisenä. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että tekijän menettelyä tulee lisäksi voida pitää kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Pariskunnan mukaan teko ei ollut mielenilmaisu. Lippu oli nähtävissä ainoastaan talon sisäpihalle, joten sen saama huomio oli apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan suhteellisen vähäinen. Menettelytapa ei tukenut käsitystä, jonka mukaan sen tarkoitus olisi ollut kiihottaa kansanryhmää vastaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei teossa ole syytä epäillä rikosta. Lippu voi olla myös rikos Samassa päätöksessään apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että on selvää, että rikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä, vaikkei tekijä toimisi edellä lausutulla erityisellä tarkoituksella. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan on mahdollista katsoa, että lipun asettaminen ikkunaan täyttää rikoslain asettaman levittämistunnusmerkistön, koska lippu oli asetettu yleisön nähtäville. Natsijärjestön marssi läpi kaupungin hakaristilippujen kanssa on täysin erilainen tilanne. Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksen ennakkopäätösarvo on lisäksi vähäinen. Vasta tuomioistuimen päätös antaisi vankemman linjauksen asiasta, ja senkin jälkeen asia tulisi käsitellä ylemmissä oikeusasteissa. Professori: "Lähellä rikosta ollaan" Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että kyseessä on rajatapaus. –Laki edellyttää sitä, että tekijä uhkaa, panettelee tai solvaa. Onko tässä kyse siitä, se on vähän niin ja näin, Tolvanen sanoo. Lipun kantamisen tarkoituksellakin on oikeudellista merkitystä. Natsijärjestön mielenosoituksessa sen voi nähdä melko selvänä. –Voiko sillä tässä yhteydessä mitään muuta tarkoitusta olla, kun yleisessä ajattelussa hakaristilippuun kiistatta liittyy antipatia tiettyjä kansanryhmiä vastaan? Tolvasen mukaan kiihottamisen ei tarvitse olla sanallista vaan siihen voi syyllistyä myös sanattomilla eleillä. Päivitys 7.12.2018 klo 12.15: Lisätty professori Tolvasen kommentit.