Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Oikeustieteilijä: Pariisin ilmastosopimus on yhtä pitävä kuin kansainväliset sopimukset ylipäätään

Kansainvälisellä Pariisin ilmastosopimuksella on niin hyvä juridinen pohja kuin kansainvälisillä sopimuksilla yleensä voi olla. Siksi kritiikki "epäsopimuksesta" ei ole perusteltu. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi . –Sopimus sitoo valtioita oikeudellisesti, ja antaa riittävän pohjan luottaa siihen, että sopimuskumppanit tekevät oman osuutensa, hän sanoo. Parhaillaan Puolassa käytävät neuvottelut sopimuksen käytännön toteutuksesta ovat silti avainasemassa. Kansainvälisissä sopimuksissa on pulmansa Juristi myöntää, että kyseessä on hyvin monimutkainen sopimus. Tämä ei ole ihme, sillä ilmastoratkaisuihin liittyy valtavasti kansainvälisen politiikan jännitteitä. –Sanoisin, että sopimuksessa on hyvä tasapaino poliittisen hyväksyttävyyden ja oikeusvarmuuden välillä. Toisaalta Kulovesi muistuttaa, että Pariisin sopimus ei poikkea yleisellä tasolla muista kansainvälisistä sopimuksista. Lähes poikkeuksetta kaikissa on se heikkous, että niistä voi irrottautua ilman suoria sanktioita. Seurauksia tulee muiden osapuolten poliittisten päätösten seurauksena, jos tulee. Askel eteen vai sittenkin taakse? Pariisin sopimusta Kulovesi sanookin luurangoksi, joka tarvitsee lihaa ympärilleen. Tämä tekee parhaillaan Puolan Katowicessa käytävistä neuvotteluista niin merkittävät. –Sopimuksen hampaita voidaan teroittaa yhteisillä toteutussäännöillä. Puolasta tarvitaan vahva sääntökirja. Lopputulos voi olla myös täysin päinvastainen, sillä Yhdysvallat on uhannut erota sopimuksesta heti, kun se on mahdollista eli marraskuussa 2020. Esimerkki voi vetää mukanaan muita tai vähintään lisätä vaatimuksia lievempiin toimeenpanosääntöihin. –Pahimmassa tapauksessa Puolassa mennään askel taaksepäin, Suomen ilmastopaneelin jäsenenäkin toimiva Kulovesi sanoo. Liittovaltio ei määrää yksinään Kati Kulovesi seuraa myös suurimpien maiden ilmastopoliittisia päätöksiä. Hän huomauttaa, että kansainvälisten ilmastoneuvottelujen lisäksi päästöihin vaikuttaa maiden sisäpolitiikka. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin ilmastonäkemykset eivät ohjaa Yhdysvaltoja yksin. Maassa on herännyt voimakas, osavaltioiden, suuryritysten ja yliopistojen yhteenliittymä. Se korostaa olevansa edelleen mukana Pariisin sopimuksen tavoitteissa. Professorin mukaan liittymä osoittaa osavaltioiden voiman liittovaltiossa. –Koalitio pääsee todennäköisesti aika lähelle Pariisin tavoitteita ilman liittovaltionkin toimia. Liittyykö mukaan uusia Trumpista huolimatta? Syksyn välivaalit vaihtoivat republikaanisenaattorin demokraattiin seitsemässä osavaltiossa, mikä saattaa tuoda lisää osavaltioita "We are still in" -liittymään. Ilmasto voi nousta myös merkittäväksi vaaliteemaksi presidentinvaaleissa. –Jos olisin itse demokraattiehdokas, yrittäisin sitä, Kulovesi miettii. Oli tulos mikä tahansa, niin maan irtautumista Pariisin sopimuksesta vaalit eivät ehtisi estämään. Vaikka Trump häviäisi, hän ehtisi toteuttaa uhkauksensa kutakuinkin viimeisenä virkatekonaan. "Intia on linjassa jopa 1,5 asteen tavoitteen kanssa" Toiseksi esimerkiksi Kulovesi nostaa Kiinan, jonka päästökehitystä tosin ohjaa vahvasti fossiilisista polttoaineista johtuva kaupunkien ilmanlaatuongelma. Maan kaikki sähköntuotanto siirtyy kansalliseen päästökauppajärjestelmään vuonna 2020. Professori huomauttaa, että järjestelmä tulee yksinään olemaan laajempi kuin koko EU:n päästökauppa. Intia puolestaan on tavoittelemassa jopa kansainvälisen ilmastojohtajan asemaa ja on laittanut jäihin useita suuria hiilivoimahankkeita. –Jos uutta hiilivoimaa ei rakenneta, niin Intia on linjassa jopa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, Kulovesi summaa. Samaa ei tällä hetkellä voi sanoa kovinkaan monesta maasta – ei ainakaan ennen kuin Puolan ilmastoneuvottelujen tulos on tiedossa.