Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut Linnan juhlat

Paavo Larmi toimi presidenttien autonkuljettajana sota-aikana – todisti Kyösti Kallion viimeisiä hetkiä: "Kaatui Porilaisten marssin soidessa Mannerheimin käsivarsille"

Mänttäläinen Paavo Larmi (1914–1988) toimi vuosina 1936–1947 Suomen presidenttien autonkuljettajana sekä Presidentinlinnan talonmiehenä. Larmin työssään kuulemat ja kokemat tapahtumat on myös filmattu tv-dokumentiksi. Dokumentti esitettiin ensi kertaa televisiossa vuonna 1986 itsenäisyyspäivänä. Paavo Larmi tutustui tehtävissään läheisesti maamme viiteen presidenttiin: "Ukko-Pekka" Svinhufvudiin , Kyösti Kallioon , Risto Rytiin , C. G. Mannerheimiin ja Juho Kusti Paasikiveen , eläen heidän kanssaan maamme historian vaikeimmat ajat. Kaikista presidenteistä oli Larmille jäänyt lämmin ja miellyttävä muisto. Svinhufvudia Larmi muisteli kyydinneensä hyvin vähän, Kalliota ja Rytiä sekä Paasikiveä huomattavasti enemmän. Mannerheimiä hän ei kyydinnyt kertaakaan, sillä hänellä oli oma kuljettaja. "Yleensä presidentit eivät autonkuljettajia puhutelleet. Epävirallisilla matkoilla he kuitenkin olivat usein puheliaampia", muisteli Larmi KMV-lehdessä 23. heinäkuuta vuonna 1983. Larmi oli myös presidentin pojan, Kalervo Kallion mallina, kun tämä veisti Jätkäpatsaan sodan jälkeen Rovaniemelle. Larmilla oli myös yksi harvinainen luottamustehtävä, vuonna 1952 hän oli yksi Helsingin olympialaisten avajaisten soihdunkantaja kilometrin verran. Larmi valittiin oihdunkantajaksi, koska hän oli urheilumiehiä: hän voitti vuonna 1937 painissa SM-kultaa sarjassa 66 kiloa. Larmi harrasti myös ammuntaa, viimeksi Mäntän Seudun Ampujissa. Kyösti Kallion viimeiset hetket Paavo Larmi on kertonut omista sota-ajan kokemuksistaan kirjassa Kohtalon vuodet 1939–1945 kotiseudulla, kansan kokemaa ja kertomaa. Kirjan on vuonna 1975 julkaissut Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri. Otsikolla Kyösti Kallion matkan pää, kerrotaan aiemminkin sairauskohtauksia saaneen Kyösti Kallion menehtymisestä 1940: "Edellisenä päivänä Risto Ryti oli valittu tasavaltamme päämieheksi. Tuli joulukuun 19. päivä ja ajoimme soihtukujaa myöten Presidentinlinnasta rautatieasemalle, missä Kyösti Kallio tarkasti Porilaisten marssin soidessa kunniakomppanian, kun hän kaatui C. G. Mannerheimin käsivarsille. Kyösti Kallion ajallinen vaellus päättyi viimeisen työpäivän iltana." Paavo Larmin toinen kirjoitus kirjassa on otsikoitu Risto Rytin ajalta. Larmi johti vuonna 1942 kuuden venäläisen sotavangin joukkoa lumitöissä Helsingissä. Presidentinlinnan Esplanadin puoleista pihaa puhdistettaessa lähti presidentti Risto Ryti aamukävelylle. Presidentti sanoi Larmille: "Hyvää huomenta" ja nosti lakkiaan. Myöhemmin selvisi, että vangeista oli ollut hyvin ihmeellistä, että valtion päämies kävelee noin vain ilman suojajoukkoa kadulla. Olihan presidentin kannoilla tosin suojamies, mutta hän oli niin kaukana että kukaan ei huomannut. Larmi lähti Presidentinlinnan töistä vuonna 1947. Lopetettuaan työskentelynsä presidenttien palveluksessa, ryhtyi Larmi kuorma-autoilijaksi ja perusti pientilan Roosinpohjan kylälle. Paavo Larmin poika Markku Larmi kertoo, että hänen isänsä kirjoitti myös omat muistelmansa, mutta niitä ei ole julkaistu. "Kyösti Kallion ajallinen vaellus päättyi viimeisen työpäivän iltana." Paavo Larmi