Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ikaalisten lukio on sisäänpäin lämpiävä, ja siinä on sen voima – Se ei hajota nuorta joka suuntaan

Työryhmä opetus- ja kulttuuriministeriössä miettii nyt, onko syytä pitää alle 200 opiskelijan lukioita. Väännössä on jälleen niiden saama lisätuki valtiolta. Lukio on mitä suurimmassa määrin aluepolitiikkaa, osa pienten maaseutukeskusten henkistä identiteettiä. Teki valtio lisätuelle niin tai näin, kunnat pitävät lukionsa viimeiseen asti. Se on yksi keskeisistä keinoista pitää perheet asukkaina ja saada muuttajia kuntaan. Mikä tekee lukiosta hyvän ja kiinnostavan? Laaja opetustarjonta, modernit tilatko? Katsotaanpa tarkemmin. Pelkkiin ylioppilastodistusten numeroihin perustuva vertailu ei kerro mitään. Siinä pärjäävät aina vähintään 9:n keskiarvolla opiskelijoita haalivat eliittilukiot. Sillä on merkitystä, miten opiskelijat ovat nostaneet arvosanojaan lukion aikana. Sillä lukiolla on imua, jonka ylioppilaat sijoittuvat jatko-opintoihin. Kun listataan tällaisten lukioiden menestystä, nousevat esiin yhteisöllisyys ryhmätöineen ja matkoineen kilpailua välttäen, toisten opiskelijoiden kannustaminen ja tarkka tehtävänanto tiukoilta, mutta auttavilta opettajilta. Ketään ei jätetä. Ei isossakaan lukiossa. Ikaalisten yhteiskoulun nyt 89 opiskelijan lukio on pärjännyt monena vuonna hyvin kaikissa vertailuissa. Viime keväänä sieltä kirjoitti 21 ylioppilasta. Edistymisen perusteella vertailtaessa Ikaalinen oli Pirkanmaan viides. Lähes joka maakunnassa kärjessä oli ruotsinkielinen lukio. Ikaalisissa ryhmät ovat pieniä, ja jokaista ohjataan yksilönä. Saksan kielen ryhmä palasi juuri Berliinistä, kakkosluokkalaiset lähtevät keväällä Lissaboniin. Viimevuotiset olivat Maltalla. Opettajat eivät voisi olla enemmän sitoutuneita työhönsä, näin sanovat monet. Ikaalisten valtuusto päättää maanantaina, siirretäänkö lukio nykyiseltä paikaltaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikatan kampukselle kauppaoppilaitoksen kanssa. Paikka on yli kilometrin päässä nykyisestä, jossa 17 opettajasta 11 on yhteisiä yläkoulun kanssa. Opetuslupa siirtyy samalla koulutuskuntayhtymä Saskylle. Tarjolla on e-urheilua ja kaksoistutkintoja sekä iso opiskelijayhteisö. Veikkaan , ettei lukio siirry. Rakennettavassa talossa olisi lukiolle vain viisi luokkaa, kaksi niistä hyvin pieniä. Lukion opettajilla on jo nyt niin kiire töissään, ettei heitä välituntien kahvilla näe. Ikaalisten päättäjille siirtoesitys tuotiin kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja nyt pitäisi päättää. Päättäjät eivät vieläkään luota lukion kehittymiseen Saskyssä. Ammattikorkeakoulun turmion he muistavat. Onko lukio sisäänpäin lämpiävä? On. Siinä on sen voima, kyky motivoida. Se ei hajota nuorta joka suuntaan.