Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

S-Pankki arvioi: Asuntolainan korko nousee vuoteen 2020 mennessä jo aivan uudelle tasolle

Ensi vuoden talouskasvu nojaa kotitalouksien kulutukseen, arvioi S-Pankin pääekonomi Timo Hirvonen . Hirvosen ennusteen mukaan kasvun moottorina toimivat tavalliset suomalaiset perheet, joiden ennakoidaan kuluttavan rahaa tavaroihin ja palveluihin lähes entiseen malliin ensi vuonna. –Kulutuksen kasvua tukevat palkankorotukset ja työllisyyden lisäys. Yritysten vienti ja investoinnit kehittyvät sen sijaan rauhallisemmin, Hirvonen arvioi. S-Pankin uuden talousennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuoden aikana, mutta säilyy yhä "mukiinmenevän". Pankin kasvuennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuoden 2019 aikana 1,7 prosenttia ja vuoden 2020 aikana samat 1,7 prosenttia. –Maailmanloppua ei ole tulossa, eikä taantuma ole näköpiirissä. Kasvu jatkuu hitaampana mutta sinänsä kohtuullisena, Hirvonen sanoo. Asuntojen hintaerot kasvavat eri alueiden välillä Pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi, että asuntojen hinnat kehittyvät rauhallisesti mutta hintaerot eri alueiden välillä jatkuvat ennallaan. –Isompi muutos tapahtuu siinä, että lyhyet markkinakorot alkavat nousta asteittain, Hirvonen sanoo. S-Pankki ennakoi, että asuntolainojen 12 kuukauden Euribor-korko on 0,20–0,30 prosentin haarukassa ensi vuoden lopussa ja 0,60–0,80 prosentin haarukassa vuoden 2020 lopulla. Korkojen nousu lisää kotitalouksien lainanhoitokuluja. Esimerkiksi 100 000 euron annuiteettimuotoisessa asuntolainassa, jossa laina-aika on 20 vuotta, 0,8 prosenttiyksikön koronnousu kasvattaa lainanhoitokuluja vajaalla 40 eurolla kuukaudessa. –Kotitalouksien kannattaa varautua korkojen nousuun harkitsemalla kiinteää korkoa ja mitoittamalla oma asuntolaina niin, että lyhennyksistä selviää myös korkeammilla koroilla, Hirvonen kertoo. Kiristyvä rahapolitiikka ja poliittinen epävarmuus suurimmat riskit S-Pankin talousennusteen mukaan suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) kiristyvä rahapolitiikka, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Rahapolitiikan kiristyminen on ollut tavallisin taantuman aiheuttaja johtavissa teollisuusmaissa (G7) 1960-luvulta lähtien.