Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

SPR: moni suomalainen turvautuu ruoka-apuun vuosia, vaikka sen pitäisi olla viimeinen oljenkorsi – avun tarve vähenee vain, jos köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähennetään

Monet suomalaiset joutuvat turvautumaan ruoka-apuun jatkuvasti, vaikka ruoka-apu on tarkoitettu vain väliaikaiseksi avuksi. Tämä selviää Suomen Punaisen Ristin teettämästä ruoka-apukyselystä, joka on tehty SPR:n Lapin piirin alueella. SPR:n mukaan jatkuva ruoka-avun tarve kertoo muun muassa siitä, että perusetuudet Suomessa ovat liian pieniä. –Ihmiset, jotka elävät vain perusturvan varassa, joutuvat turvautumaan ruoka-apuun. Suomi on saanut jatkuvasti moitteita Euroopan neuvostolta siitä, että perusturvaetuudet ovat liian alhaisella tasolla. Niiden ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä kustannusten kehityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että näemme ruokajonoja myös jatkossa, toteaa terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö Maria Viljanen Suomen Punaisesta Rististä. Järjestö huomauttaa, että ruoka-avun tarve vähenee vain, jos köyhyyttä ja eriarvoisuutta saadaan vähennettyä. SPR jakaa tällä hetkellä EU:n rahoittamaa ruoka-apua 32 paikkakunnalla ja hävikkiruokaa 10 paikkakunnalla. Vuonna 2018 noin 15 000 suomalaista on saanut ruoka-apua Suomen Punaisen Ristin kautta. Ruoka-apua tarvitaan vuosia Suurin osa SPR:n ruoka-apua saavista ihmisistä käy ruoka-avussa kuukausittain. Osa on joutunut turvautumaan ruoka-apuun jo vuosia. SPR:n kyselyyn vastanneista noin 87 prosenttia koki ruoka-avun pärjäämisensä kannalta aivan välttämättömäksi. Yli puolet vastaajista koki myös tarvitsevansa enemmän ruoka-apua kuin mitä nyt on omalla paikkakunnalla saatavilla. Suurimpia yksittäisiä syitä tiukan taloudellisen tilanteen taustalla olivat kyselyn mukaan velkaongelmat ja pitkäaikaissairaudet. –Vähävaraisilla ei useinkaan ole mahdollisuutta tiukan rahatilanteen vuoksi hoitaa omaa terveyttään riittävän ajoissa tai sitten heillä ei ole varaa hankkia tarvittavia lääkkeitä. Ruoka-apu antaa mahdollisuuden sijoittaa vähät rahat näihin muihin tärkeisiin menoihin, toteaa Punaisen Ristin Lapin piirin järjestökoordinaattori Veli-Matti Ahtiainen . Ruoka-avun saajille tukea ja palveluita SPR:n tavoitteena on kehittää muita tukipalveluita ruoka-avun jakamisen oheen. Oikeanlaisiin palveluihin opastamalla pyritään vaikuttamaan ruoka-avun tarpeen vähenemiseen ja ruokajonojen lyhenemiseen. Esimerkiksi matalan kynnyksen terveysneuvonnasta ruoka-avun yhteydessä on hyviä kokemuksia Lapissa. Kyselyyn vastanneet myös kokivat, että apu ja tuki Kelan kanssa asioinnissa voisi sopia ruokajaon yhteyteen. –Toimintaan osallistuminen ei saa kuitenkaan olla velvoite eikä ruoka-avusta saa tehdä vastikkeellista, Viljanen painottaa.