Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut Linnan juhlat

Helsingin keskustakirjasto Oodi on upea lahja lukevalle Suomelle – Kaupunkilaisten olohuone on kiinnostanut ulkomailla jo rakennusvaiheessa

Mikä olisi sopinut paremmin 100-vuotiaan Suomen ja sen pääkaupungin syntymäpäivälahjaksi kuin suomalaisen sivistyksen ja demokratian peruskivi, kirjasto. 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, Helsingin keskustakirjasto Oodi, avautuu yleisölle itsenäisyyspäivän aattona. Kaupunkilaisten olohuoneena markkinoitu kirjasto on myös suomalaisen arkkitehtuurin hieno taideteos. Muualta Suomesta tulevienkin on helppo vierailla aivan Helsingin ytimessä sijaitsevassa Oodissa. Rautatieasema on aivan lähellä. Oodin kolmannesta kerroksesta avautuu 360 asteen näkymä Eduskuntataloon, nykytaiteen museoon Kiasmaan, Musiikkitaloon ja Finlandia-taloon. Katso video, miltä Oodissa näyttää. Arkkitehti Antti Nousjoki kertoo kirjastosta. "Tohvelisankareille, pelkäämättömille ja koulukiusatuille..." Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi, että jo kuukausia ennen avajaisia Oodista on ollut kymmeniä artikkeleita kansainvälisissä lehdissä. –Oodi on Helsingin kasvot maailmalle. Kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) muistutti, että Suomeen perustettiin yleisiä kirjastoja, kun ymmärrys jokaisen ihmisen oikeudesta itsensä kehittämiseen vahvistui. Seinässä kierreportaiden kohdalla on sama asia kerrottu tekstillä eli kenelle kaikille kirjasto on tarkoitettu. Seinässä lukee muun muassa orvoille, muukalaisille, laiskoille, tohvelisankareille, vanhuksille, sedille, hupsuille, väärinymmärretyille, pelkäämättömille ja tärähtäneille... Oodissa voi kokata ja tehdä studiossa musiikkia Kirjastonjohtajan Anna-Maria Soininvaaran mukaan Oodissa on haluttu kirjoissa profiloitua kaunokirjallisuuteen, suomalaiseen kulttuuriin ja kirjoihin, jotka tukevat ihmisten käsillä tekemistä. Kun kirjaston käyttäjiltä suunnitteluvaiheessa kysyttiin, toivottiin toisaalta hiljentymispaikkaa, toisaalta tapahtumia ja muiden ihmisten kohtaamista. Oodissa nämä kaksi toivetta on pystytty toteuttamaan. Ylintä, kolmatta kerrosta Soininvaara kuvaa Kirjataivaaksi. Siellä varsinaisessa kirjastokerroksessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja miettimiseen. Avarien näkymien kerroksessa on kahvila ja yhdeksän elävää puuta. Toinen kerros on tekemisen kerros. Siellä on etukäteen varattavia studiotiloja musiikin tekijöille, ompelukoneita, 3D-tulostimia, kokkaushuone ja ryhmätyötiloja. Toinen kerros muistuttaa talon vinttiä, koska kirjaston kaksi kantavaa siltarakennetta ovat siellä. Siltarakenteiden ansiosta ensimmäisessä kerroksessa ei tarvita pilareita. Vintin portailla voi vaikka istua oman kannettavan kanssa opiskelemassa. Ylin kerros on sillan päällä. Alin kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Oodissakin järjestetään tapahtumia, joista 90 prosenttia on muiden kuin kirjaston itsensä järjestämiä. Helsingin kaupungin ja valtion rahoittama. Kokonaisbudjetti 98 miljoonaa euroa, josta valtion osuus 30 miljoonaa. Arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston Arkkitehtitoimisto ALAsta, joka vastannut pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Rakennusurakointi YIT. 100 000 teosta. Kirjastopalvelujen lisäksi muun muassa kahvila, ravintola, taidetta ja studiotiloja. Myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina, leikkipuisto Loru, Helsinki-Info, kaupunkiympäristön osallisuustila Brygga ja EU-tietoa tarjoava EU@Oodi. Odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Tammikuussa 2012 julkistettuun avoimeen arkkitehtuurikilpailuun 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2015.