Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Selvityshenkilö: Ansiosidonnaisen voisi kehittää kaikkien palkansaajien ansioturvaksi – nyt työttömyyskassoihin kuulumattomat palkansaajat rahoittavat turvaa, johon eivät itse ole oikeutettuja.

Kaikki palkansaajat osallistuvat työttömyysturvajärjestelmän rahoittamiseen maksamalla työttömyysvakuutusmaksua. Kuitenkin vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Selvityshenkilö Mauri Kotamäen mukaan järjestelmää olisi mahdollista kehittää kaikkia palkansaajia koskevaksi ansioturvaksi. Kotamäki luovutti selvityksensä perjantaina sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.). Kassojen ulkopuolella on yli 300 000 palkansaajaa, mikä on Kotamäen mukaan ongelma yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jäävät ovat usein nuoria, matalasti koulutettuja, rikkonaisen työhistorian omaavia ja matalapalkkaisia. Selvityksessään Kotamäki tarkastelee kolmea vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kaikki vaihtoehdot ovat työttömyysetuuden saajan näkökulmasta samantyyppisiä, mutta etuuden maksajan kannalta ne eroavat toisistaan. Peruspäivärahasta ansiosidonnainen? Suoraviivaisin toimenpide yleisen ansioturvan järjestämiseksi olisi tehdä peruspäivärahasta ansiosidonnainen etuus. Nykymuotoinen hajautettu työttömyyskassajärjestelmä pysyisi ennallaan. Peruspäivärahan suuruus olisi työttömyyskassojen jäsenmaksusta aiheutuvan rahoitusosuuden (5,5 %) verran ansiopäivärahaa pienempi. Työttömyysturvamenot kasvaisivat, ja nettokustannukset julkiselle taloudelle olisivat noin 250 miljoonaa euroa. –Uudistuksessa järjestelmän rakenne ei muuttuisi merkittävästi ja näin uudistuksen voisi toteuttaa suhteellisen suoraviivaisesti, tiivistää Kotamäki. Lyhyellä aikavälillä tämä malli olisi Kotamäen mukaan perusteltua ottaa käyttöön. Kassan jäsenyydestä pakollinen? Toisena vaihtoehtoisena toteuttamistapana Kotamäki esittää, että työttömyyskassan jäsenyydestä voisi tehdä pakollisen, samaan tapaan kuin esimerkiksi yrittäjäeläkevakuutus on yrittäjälle. Tällöin peruspäiväraha poistettaisiin lainsäädännöstä ja nykymuotoinen työttömyyskassajärjestelmä laajentuisi merkittävästi. Uudistuksen seurauksena nykyinen järjestelmä ei muuttuisi merkittävästi, ja siten tämä vaihtoehto olisi Kotamäen mukaan suhteellisen suoraviivaista toteuttaa. Kassojen piiriin tulisi merkittävästi nykyistä enemmän ihmisiä.Hallinnolliset kustannukset kasvaisivat hieman ja nettokustannukset julkiseen talouteen noin 280 miljoonaa euroa. Kelalle aiempaa isompi rooli? Kolmantena vaihtoehtona Kotamäki esittää, että ansioturva siirrettäisiin toimeenpantavaksi esimerkiksi Kelaan. Sitä pitäisi valmistella Kotamäen mukaan pitkällä tähtäimellä. –Nykyisessä järjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä. Tässä uudistusmallissa nykyinen 26 työttömyyskassan toimeenpantavaksi hajautettu ansiopäivärahajärjestelmä purettaisiin asteittain. Työttömyyskassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot eivät muuttuisi. Vain maksaja muuttuisi, kun palvelun tarjoaisi Kela. Tämä vaihtoehto säästäisi hallinnollisissa kustannuksissa arvioilta 40 miljoonaa euroa vuodessa. Nettokulut julkiselle taloudelle uudistuksesta olisivat noin 140 miljoonaa euroa. Kotamäki ei ota kantaa, millä tavalla uudistus tulisi rahoittaa. Uudistuksen työllisyysvaikutukset riippuvat uudistuksen rahoituksesta. Jos uudistus toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että turva heikkenisi lisäkustannusten verran, se ei Kotamäen mukaan juuri vaikuttaisi työllisyyteen. Veroja kasvattavana uudistus alentaisi työllisyyttä noin 10  000 henkilötyövuodella. Ay-liike takajaloillaan Siniset haluavat ansioturvan kaikille palkansaajille, mikä suututtaa ay-liikettä. Suuri osa työttömyyskassoista toimii ammattiliittojen yhteydessä ja ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeä syy kuulua ammattiliittoon, vaikka kassoihin voi kuulua myös ilman liiton jäsenyyttä. –Kritiikki on luvallista. Arvostan sopimusyhteiskuntaa. Elämme kuitenkin ajassa ja maailma muuttuu, ministeri Pirkko Mattila sanoi. Tuleva hallitus aloittaa sosiaaliturvauudistuksen. Muuttuva työelämä tulee Mattilan mukaan heijastumaan siihen. Mattilan mielestä uudistus tulisi valmistella kolmikantaisesti. –En oikein tässä vaiheessa näe muuta vaihtoehtoa, hän sanoi.