Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Maanpuolustustahto valahti alimmilleen 30 vuoteen – ovatko suomalaiset kadottaneet kosketuksensa sota-aikaan?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n laajoissa kansalaiskyselyissä ei ole totuttu näkemään viime vuosina kovin suuria heiluriliikkeitä, mutta tämänvuotisen kyselyn tulos yllättää monella tavalla. Silmiin pistävää on, että suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmilleen 30 vuoteen. Tuoreen raportin mukaan enää 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Luku on kuusi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin viime vuonna. MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) pitää pudotusta suurena. Onhan maanpuolustustahto ollut perinteisesti korkealla tasolla Suomessa. Yhdeksi syyksi tarjoillaan sitä, että monilta nuorilta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan. Itse 1950-luvulla syntyneenä kuulen vielä paljon vanhempieni tarinoita ankeilta sotavuosilta, jolloin he olivat lapsia. Ajat muuttuvat. Tämän päivän nuoren isovanhemmat kertovat enemmän ehkä villistä 60-luvusta ja rauhanliikkeestä. Varmaa on, että syitä maanpuolustustahdon valahtamiseen aletaan perata nopeasti. Onko onnistuttu viemään tarpeeksi tietoa turvallisuuspolitiikasta kouluihin? Todennäköisesti ei. Ovatko puolustusvoimien kokoamat tietopaketit sellaisia, jotka houkuttelevat nuoria? Puolustustahto voisi nousta, jos koko ikäluokalle olisi kutsunnat. Niitä on vaadittu erilaisissa seminaareissa jo vuosia. Yleisten kutsuntojen järjestäminen ei käy hetkessä. Ensin pitää selvittää, kuka järjestää ne. Puolustusvoimat ei yksin pysty viemään läpi koko ikäluokan kutsuntakierrosta, ellei niihin osoiteta tarvittavia resursseja. Samaan yhteyteen olisi kytkettävä kansalaispalvelu. On mielenkiintoista nähdä, josko seuraavassa hallitusohjelmassa linjataan koko ikäluokan kutsuntojen ja kansalaispalvelun selvittämistä. Toisaalta ei kannata tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Samainen MTS:n kysely kertoo myös, että henkilökohtainen puolustustahto on edelleen vahva. Noin 84 prosenttia kansasta on valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä mukaan, jos Suomeen hyökätään. Tämän ja yleisen maanpuolustustahdon välillä on selkeä ristiriita. Kannattaa ehkä odottaa vuosi ja katsoa, miltä luvut näyttävät silloin. Ehkä kyse on vain yksittäisestä nousupiikistä. Kyselyn yksi odotettu tulos on Nato. Niin se vain on, että suomalaiset ovat sitkeästi Natoa vastaan. Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu kielteisesti lähes 60 prosenttia vastaajista. Vain viidennes, eli 20 prosenttia haluaa Suomen liittyä Natoon. Nato-into on laskenut, sillä viime vuonna jäsenyyttä puolusti 22 prosenttia. MTS:n kyselyssä ei selvitetä syitä vastauksiin, siksi johtopäätösten teko Naton alhaiseen kannatuslukuun on hankalaa. Pieni erikoisuus löytyy ulko- ja puolustuspolitiikan hoidosta. Ulkopolitiikan hoitoa pitää hyvänä 70 prosenttia, mutta naisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon on heikentynyt selvästi edellisvuodesta. Sama suuntaus näkyy puolustuspolitiikan hoidossa. Liekö posteja hoitavien ministereiden ulostuloilla ollut merkitystä? Varmasti. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) aborttipuheet sekä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) ehdotus naisten vapaaehtoisen asepalveluksen panemisesta jäähylle määräajaksi saivat kipakkaa arvostelua etenkin naisilta, vaikkakin Niinistö pehmensi lausuntoaan todeten, että kyse oli hätähuudosta rahapulan keskellä. Entä mitä suomalainen pelkää? Vastaus on helppo, eli ilmastomuutosta. Vasta toisella sijalla on kansainvälinen terrorismi. Peräti yhdeksän kymmenestä kantaa huolta ilmastomuutoksesta. Viime vuonna luku oli 75 prosenttia. Kysely tehtiin ennen kuin YK:n ilmastoraportin tulokset olivat julkisia. Kuinkahan korkeaksi prosenttiluku olisi noussut, jos raportin sisältö olisi ollut tiedossa aiemmin? Todennäköisesti lähelle sataa.