Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Uusi selvitys: Sote-palveluiden ulkoistaminen on luonut säästöjä sekä mahdollisesti myös laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa

Suomessa 19 kunnassa on ollut täysin ulkoistetut sosiaali- ja terveyspalvelut vähintään yli vuoden ajan. Nämä kunnat ovat pieniä, sillä niissä asuu vain noin kaksi prosenttia suomalaisista. Ulkoistaminen on saattanut kannattaa. Tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että ulkoistaminen on säästänyt rahaa tai hillinnyt kustannuksia sekä mahdollisesti myös parantanut laatua vuodesta 2015 lähtien. Tätä ennen tehtyjen ulkoistuksien tulokset ovat olleet vaikeammin vertailtavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset - tutkimuksen tehnyt Tampereen yliopiston tutkijatohtori Esa Jokinen käytti tutkimuksessaan julkisen terveydenhuollon tietokantoja sekä myös haastatteli kuntien viranhaltijoita. Tutkimuksen tilasi Hyvinvointiala Hali ry, joka edustaa yksityisiä sote- ja varhaiskasvatuksen yrityksiä sekä järjestöjä –Vahvoja lausuntoja tuli kunnista sen suhteen, että kehitys on ollut myönteistä. Hoitoon pääsy ja odotusajat ovat kehittyneet pääosin parempaan suuntaan, Jokinen kertoo. Säästöt näkyvät useimmiten perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta euromääräisesti myös erikoissairaanhoidossa. Jokinen päättelee tutkimustuloksista, että ulkoistamisen seurauksena on todennäköisesti lisätty perusterveydenhuollon resursseja terveysasemilla, joissa vaivoja ensimmäiseksi hoidetaan. –Erikoissairaanhoidon kustannukset laskevat usein kaksi vuotta ulkoistamisen jälkeen. Tämä voi viitata siihen, että perusterveydenhuolto on toiminut paremmin. Yksityisellä tuottajalla asiakaskohtaaminen voi korostua enemmän ja asiakkaan pallottelua vältetään, Jokinen miettii. Keskimäärin ulkoistuskunnissa syntyi kolmen vuoden seurannan aikana 148 euron säästö asukasta kohti sote-palveluissa. Tutkimuksessa todetaan samalla se, ettei siitä voi vetää yleistäviä johtopäätöksiä. Kuntien olosuhteissa, sopimuksissa ja ulkoistamisen kestoissa on eroja, ja esimerkiksi vaikutukset laatuun vaatisivat jatkotutkimuksia. Yhtä laajasti ulkoistuksia käsittelevää selvitystä ei ole aikaisemmin tehty. Miksi kunnat ovat ulkoistaneet koko sosiaali- ja terveydenhuoltonsa? Jokisen tekemän tutkimuksen perusteella taustalla on vaikuttanut voimakkaimmin raha sekä se, että palvelut ja niiden työpaikat on pyritty säilyttämään kunnissa. Monissa pienissä kunnissa on ollut talousvaikeuksia, joita ovat ajoittain pahentaneet sosiaali- ja terveydenhuollon heittelevät kustannukset. Pienissä kunnissa palvelutarve voi vaihdella paljon, mikä tekee kustannusten ennakoimisesta vaikeata. Ulkoistamisen kautta kunnat tietävät ennakkoon tarkemmin, mitä ne yksityiselle tuottajalle vuodessa maksavat ja voivat myös vaikuttaa palvelun sisältöön jonkin verran. Ulkoistamisen myötä pyritään säilyttämään toiminta kunnassa sijaitsevissa sote-kiinteistöissä sekä turvaamaan palveluiden työpaikat. –Lähipalveluiden säilyminen on kunnille iso juttu. Kunnat pystyvät vaikuttamaan ulkoistettuihin palveluihin ja laatua on seurattu tarkemmin kuin oman tuotannon aikana, Jokinen toteaa. Siitä ei ole kuitenkaan varmuutta, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yhä auki oleva valtakunnallinen sote-uudistus ja sen valinnanvapauskuviot ratkaisevat sen, onko nyt tehdyillä ratkaisuilla tulevaisuutta. Maakunnissa joudutaan todennäköisesti miettimään myös sitä, onko niillä varaa säilyttää kaikki nykyiset sote-kiinteistöt käytössä. Pienissä kunnissa tämä on lisännyt halua myydä omia sote-kiinteistöjä yksityisille, ja yksityiset voivat saada kiinteistöomistuksista painoarvoa tuleviin neuvotteluihin maakuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksia käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että ulkoistukset voivat vaikeuttaa kokonaisuudistuksen tekemistä. Sosiaali- ja terveyspalvelunsa ovat ulkoistaneet kokonaan ennen tätä vuotta ainakin Rääkkylä, Tohmajärvi, Puolanka, Mänttä-Vilppula, Jämsä, Parkano, Kihniö, Kärsämäki, Pyhtää, Rantasalmi, Alavus, Kuortane, Posio, Ähtäri, Siikalatva, Soini, Parkano, Juupajoki ja Sulkava. Lisäksi ainakin Lumijoki on ulkoistanut sote-palvelunsa tämän vuoden alussa, mutta sen tietoja ei ole mukana tehdyssä selvityksessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset -selvitys on toteutettu vuoden 2018 aikana. Seuranta toteutettiin THL:n Sotkanet-tietokannan avulla. Lisäksi analysoitiin perusterveydenhuollon saatavuutta vuosina 2015–2018 Avohilmo-tietokantaa hyödyntämällä. Kuntakohtaista kehitystä verrattiin 2–5 verrokkikuntaan, jotka valittiin käyttämällä kaltaistettujen verrokkien menetelmää.