Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Punkit ovat levinneet kaupunkien puistoihin ja joutomaille – Tuoreen tutkimuksen mukaan kaupungissa punkit ovat jopa vaarallisempia kuin maaseudulla

Puutiainen on levinnyt maalta kaupunkeihin. Samalla lisääntyvät puutiaisten levittämät taudit ihmisillä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kaupunkien puutiaiset saattavat kantaa jopa erityisen runsaasti Borrelia-bakteereita. Tähän johtopäätökseen tuli filosofian maisteri Jani Sormunen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Kun vuonna 1995 borrelioosiin sairastui Suomessa 345 ihmistä, viime vuonna heitä oli jo yli 2 300. Samaan aikaan punkkien levittämän toisen taudin, puutiaisaivotulehduksen, määrä lisääntyi viidestä 82:een. Näin on käynyt siitä huolimatta, että taudin esiintymisalueella Ahvenanmaalla alettiin 2000-luvulla rokottaa ihmisiä puutiaisaivotulehdusta vastaan. –Uskoisin, että viime vuosien lisääntyneet borrelioositapaukset ovat ainakin osittain seurausta puutiaisten leviämisestä ja runsastumisesta alueilla, joilla liikkuu suuri määrä ihmisiä, ja joissa ihmiset eivät aikaisemmin ole niihin törmänneet. Tällaisia voisivat olla juuri kaupunkien puistot sekä virkistys- ja joutomaa-alueet, Sormunen pohtii. Kuusi tautia lisää Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen (TBEV) ohella tutkijat havaitsivat puutiaisissa myös kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa, joista valtaosa oli Suomelle uusia lajeja. Näiden lajien kansanterveydellisestä merkityksestä ei ole vielä juurikaan näyttöä. Tutkimusaineisto koostui yhteensä noin 14 000 puutiaisyksilöstä, jotka tutkijat pyysivät eri puolilta Varsinais-Suomea vuosina 2012–2017. Lisäksi tutkimusryhmä selvitti puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintyvyyttä Turun kaupunki- ja esikaupunkialueilla kesällä 2017. Huolestuttavaa oli, että esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantoivat erityisen runsaasti Borrelia-bakteereita. –Runsaasti taudinaiheuttajia kantavat puutiaiset tiheään asutuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla voivat muodostaa suuremman riskin kuin luonnollisissa ympäristöissä runsaampina elävät punkit, joita ihmiset kohtaavat harvemmin, Sormunen toteaa. Sisämaassa vähemmän Kaikilta niiltä tutkimusalueilta, joilta vertailuaineistoa oli saatavilla, löytyi runsaammin puutiaisia vuosina 2012–2017 kuin vuonna 2000. Korkeimmat määrät mitattiin viimeisenä tutkimusvuotena, vuonna 2017. –Havaitsimme puutiaisia etenkin saarilta ja merenrannan tuntumasta. Sisämaassa oli kuitenkin vielä alueita, joilta niitä ei löytynyt, Sormunen sanoo. –Noin 22 prosenttia tutkituista nuoruusvaiheen puutiaisista Varsinais-Suomessa kantoi borrelioosia aiheuttavia Borrelia-bakteereita. Koko Suomen kantajuusaste on 17 prosenttia. Puutiaisaivotulehdusvirusta emme havainneet kuin Seilin saarella, ja sielläkin vasta kahtena viimeisenä tutkimusvuotena. Se vaikuttaakin ilmaantuneen saarelle tutkimusten aikana, Sormunen summaa. Filosofian maisteri Jani Sormusen väitöskirja Questing ticks, hidden causes: tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland tarkastetaan Turun yliopistossa keskiviikkona 5.12.2018.8