Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Selvitys: Sote-palveluiden kokonaisulkoistukset voivat pelastaa kuntien talouden ja palvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistukset ovat hillinneet kustannusten nousua ja tuoneet kunnille jopa säästöjä. Säästö näkyi useimmiten perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta euromääräisesti myös erikoissairaanhoidossa. Tulokset käyvät ilmi Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus -selvityksestä, jonka toteutti Tampereen yliopiston tutkijatohtori Esa Jokinen . Tutkimuksen teetti Hyvinvointiala HALI ry. Kustannusten nousu hidastui Sosiaali- ja terveyspalvelut oli ulkoistettu kokonaan yksityiselle palveluntuottajalle 19 kunnassa vuoden 2018 alkuun mennessä. Pirkanmaalla esimerkiksi Parkano ja Kihniö ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa Pihlajalinnan tytäryhtiölle Kolmostien Terveydelle jo vuodesta 2014 lähtien. Kuntien kustannusten nousu hidastui tyypillisesti kokonaisulkoistuksen myötä. Joissakin tapauksissa kustannukset kääntyivät jopa laskuun. Näin on käynyt esimerkiksi Kihniössä. Seitsemän ulkoistuskunnan voi sanoa säästäneen kustannuksissa suhteessa verrokkikuntiin. Ulkoistusten keskeiset syyt olivat taloudellisia, mutta ulkoistuspäätökseen liittyi myös muita tavoitteita. Kokonaisulkoistus näyttää toimivan pienille kunnille ikään kuin vakuutuksena, joka tarjoaa sote-kustannusten ennustettavuutta kiinteää vuosisummaa vastaan. –Kokonaisulkoistukset ovat olleet yksi keskeinen tapa varmistaa erityisesti pienten kuntien tulevaisuuden sote-palvelut. Kunnat päättävät, mitä tarvitsevat, ja yksityinen tuottaa, sanoo HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas . Autonomia vahvistui Selvityksen mukaan kokonaisulkoistus vahvisti ainakin hetkellisesti kuntien autonomiaa. Sillä oli kustannusten hallittavuuteen, palvelujen kehittämiseen sekä lähipalveluiden säilyttämiseen liittyviä hyötyjä. Samalla myös kunnan hallintoa voitiin järkeistää. Ulkoistusten etuina nähtiin lähipalveluiden säilyttäminen, julkista yhteistoimintaa suoraviivaisempi yhteistyö palvelun järjestäjän kanssa, kuntahallinnon sisäinen rationalisointi sekä tehokkaampi kunnan viranomaisvastuiden hallinta. Vuodesta 2015 alkaen ulkoistuksen tehneissä kunnissa hoidon saatavuus oli keskimääräistä parempaa ja odotusajat lyhyempiä. Hoidon saatavuus näyttäytyy keskimääräistä parempana erityisesti myöhemmässä aallossa, vuoden 2015 jälkeen ulkoistuksen tehneissä kunnissa. Kokonaisulkoistuksilla näytettiin paikkaavan palvelujärjestelmän yhtä keskeistä rakenteellista ongelmaa: kuntien liian pienen asukaspohjan aiheuttamaa kustannusten satunnaista vaihtelua ja ennustamattomuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus -selvitys on toteutettu vuoden 2018 aikana. Selvityksen toteutti tutkijatohtori Esa Jokinen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Selvityksen rahoittivat Tampereen yliopisto, Hyvinvinvointiala HALI ry ja Norjalainen tiederahasto (The research council of Norway). Seuranta toteutettiin THL:n Sotkanet-tietokannan avulla. Lisäksi analysoitiin perusterveydenhuollon saatavuutta vuosina 2015–2018 Avohilmo-tietokantaa hyödyntämällä. Kuntakohtaista kehitystä verrattiin 2–5 verrokkikuntaan, jotka valittiin käyttämällä kaltaistettujen verrokkien menetelmää. Selvitys toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa.