Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Seurajoukkueiden euroliigat ovat hurja rahasyöppö osallistujilleen – Onko kansainvälinen näkyvyys taloudellisen tappion arvoista?

Jos suomalainen lentopallo- tai käsipalloseura osallistuu Mestarien liigaan, mitä se tarkoittaa taloudellisesti ja urheilullisesti? Millainen kuvio jääkiekon CHL on suomalaisjoukkueille? Entä koripallon erilaiset eurosarjat? Jääkiekko . Mestarien liiga eli CHL on eurooppalaisten jääkiekkoseurojen sarja, jota pelataan nyt kuudetta kertaa. Suomalaisjoukkueita CHL:ssä on ollut vuosittain 5–8, kokonaisjoukkuemäärä on tällä kaudella 32. JYP on toistaiseksi ainoa CHL-mestaruuden voittanut suomalaisjoukkue. Yleisö ei ole vielä ottanut CHL:ää Suomessa omakseen. Kärjistäen voi sanoa, että CHL:n esikuva on jalkapallon Mestareiden liiga, mutta toistaiseksi sarja on ollut lähinnä tapa tuotteistaa harjoitusottelut. Urheilullisesti CHL tarjoaa kilpailullisemman haasteen kuin harjoitusottelut. Toisin kuin moni muu joukkuelajien eurosarja, CHL:ssä lajin kattojärjestö ei rahasta ja ulkoista riskiä seuroille. CHL:ssä seurat ovat itse vahvasti mukana omistajaportaassa. Sarjan 26 perustajaseurasta kuusi on suomalaisia: HIFK, JYP, KalPa, Kärpät, Tappara ja TPS. Taloudellisesti CHL on perustajaseuroille kehityskelpoinen hanke. Ne saavat osallistumisestaan viisinumeroisen summan euroja. Muilta peritään 20 000 euron osallistumismaksu. CHL jakaa alkulohkosta jatkoon selviytyneille palkintorahaa yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Voittajan osuus on 310 000 euroa. Vuonna 2023 vastaavat summat ovat 3,5 miljoonaa ja 730 000 euroa. KalPa on osallistunut sarjaan toistaiseksi neljä kertaa. Mitä on jäänyt käteen? –Urheilullisesti CHL on ollut hyvä juttu, joukkue on tykännyt. Taloudellisesti olemme päässeet suurin piirtein nollatulokseen niinä vuosina, kun emme päässeet alkusarjasta jatkoon. Kerran selvisimme neljännesvälieriin. Silloin pääsimme CHL:stä hieman plussalle, KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman sanoo. Toki päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. TPS arvottiin vuonna 2014 sellaiseen lohkoon, että matkustaminen oli järkevintä hoitaa charter-lennoilla. Kolmen alkulohkon vieraspelin matkakustannukset olivat silloin yhtä suuret kuin koko kotimaan liigakauden matkakulut yhteensä. –CHL:ssä taloudellinen tulos riippuu paljon arpaonnesta, Saksman myöntää. Koripallo . Joensuun Kataja on seitsemättä kautta peräkkäin mukana koripallon eurosarjoissa. Kataja pääsi karsintojen kautta mukaan 32 joukkueen Europe cupiin ja on jo selvittänyt tiensä edelleen 16 parhaan jatkolohkovaiheeseen. Se tietää, että Katajalle tulee tällä kaudella vähintään 16 europeliä. Europe cupia pidetään maanosan neljänneksi kovatasoisimpana seurajoukkuesarjana. Katajan toiminnanjohtaja Riku Tapio arvioi, että europeleistä tulee seuralle 120 000–140 000 euron kustannukset. –Vieraspelimatkat ovat isoin kustannuserä, mutta isoja kuluja tulee myös kotipeleistä: vierasjoukkueen majoitukset ja ruokailut, tuomarien matkat ja muut kulut sekä hallivuokrat. Osanottomaksua sarjaan ei ole, mutta ei ole myöskään palkintorahoja, Tapio kertoo. Otteluiden kansainväliset tv-oikeudet ovat kattojärjestö Fiba Europella, mutta maakohtainen tv-oikeus on seuralla. –Tv-kumppanimme on Veikkaus. Saamamme korvaus kattaa suurin piirtein tuotantokustannukset. Katajan pitkän ajan yleisökeskiarvo on Korisliigassa noin 900 ja europeleissä 1400–1500. Tavallisella kausikortilla ei pääse europeleihin. –Ilman yhteistyökumppaneita emme voisi pelata Euroopassa. Taloudellisesti tämä ei ole järkevää, mutta mikä on? Tapio kokee, että europelit ovat osa Katajan brändiä. –Jos nyt ilmoittaisimme keskittyvämme vain Korisliigaan, se olisi askel taakse päin. –Europeleillä on iso vaikutus myös pelaajarekrytointeihin. Saamme hinta-laatusuhteeltaan parempia jenkkejä ja myös kotimaisia pelaajia, kun pelaajat ovat näyteikkunassa. Katajasta onkin lähtenyt pelaajia muun muassa Ranskan ja Saksan pääsarjoihin, mikä on nostanut seuran uskottavuutta pelaajien silmissä. Tapio ei silti yritä väittää, että kansainväliset pelit ovat yksiselitteisesti hyvä asia. –Jokainen vieraspelireissu tietää 3–4 matkapäivää. Nytkin istun bussissa, 14 tunnin kotimatka Dniprosta on menossa ja ylihuomenna on Korisliigan ottelu. Eihän tämä ihanteellista valmistautumista siihen ole. Käsipallo . Riihimäen Cocks on suomalaisen käsipallon kansainvälistymisen sinnikäs esitaistelija. Joukkue on pelannut kotimaan liigan ja Suomen cupin lisäksi Baltian liigaa vuodesta 2008 lähtien. Lisäksi Cocks on osallistunut vuodesta 2013 lähtien aina johonkin eurocupiin – ensin kaksi kertaa maanosan kolmanneksi tasokkaimpaan Challenge-cupin, sitten kolme kertaa toiseksi tasokkaimpaan EHF-cupiin ja nyt ensimmäistä kertaa Euroopan kovatasoisimpaan seurajoukkuesarjaan, Mestarien liigaan. Taloudellisesti kansainväliset pelit tulevat kalliiksi. –Mestarien liigan kulut ovat 150 000–160 000 euroa. Isoimmat kuluerät ovat vieraspelimatkat, joita tulee viisi ja maksavat keskimäärin 8 000 euroa. Muut isot kustannukset ovat osanottomaksu Kansainväliselle käsipalloliitolle, 33 000 euroa, sekä tv-tuotanto, kymppitonni per kotiottelu. –Ainoat tulot ovat pääsylippujen myynti, keskimäärin 5 000 euroa ottelua kohti. Mestarien liigan peleissämme on käynyt 600–700 katsojaa. Baltian liigan otteluissa yleisöä käy puolet vähemmän. Kotimaan liigassa yleisökeskiarvomme on 250–300 eli kansainväliset pelit kiinnostavat yleisöä enemmän, Cocksin puheenjohtaja Jari Viita kertoo. Baltian liigassa Cocks pelaa kymmenen lohkovaiheen ottelua ja menestyksestä riippuen 2–4 pudotuspeliottelua. –Se on halpa sarja pelata. Koko kauden kulut ovat noin 30 000 euroa. Sen paremmin Mestarien liigassa kuin Baltian liigassakaan ei ole rahapalkintoja. –Mestarien liigassa me seurat olemme hoitaneet asiamme niin huonosti, että esimerkiksi tv-tulot menevät kattojärjestölle ja tv-kulut jäävät seurojen kontolle. Mitä tapahtuisi, jos Cocks luopuisi kansainvälisistä peleistä? –Puolet pelaajista siirtyisi muualle. Heille eurosarjat ovat näyteikkuna. –Tämä on yhdistelmä urheilullista kunnianhimoa ja hulluutta, Viita muotoilee. Lentopallo . Hämeenlinnan Lentopallokerhon naisjoukkue pelaa tällä kaudella Mestarien liigaa kolmantena suomalaisjoukkueena kautta aikojen. Joukkue vie sarjan läpi 98 000 euron kulubudjetilla. Päästäkseen nollatulokseen hämeenlinnalaisten on myytävä kolmeen kotiotteluun yhteensä 3 000 pääsylippua. Kotimaan liigassa seuran yleisökeskiarvo oli viime kaudella 404. Vammalan Lentopallo pelasi viime kaudella ensimmäisenä suomalaisena miesjoukkueena Mestarien liigaa. Peleissä tuli pelkkiä tappioita, mutta taloudellisesti seura pääsi plussalle. VaLePan yleisötavoite oli 2 000 per kotipeli, mutta toteutuma oli yli 2 500. Lisäksi rahaa tuli yhteistyökumppaneilta sekä pieni määrä palkintorahaa. –Miesten Mestarien liigassa palkintorahaa saa jokaisesta erävoitostakin. –Haluamme pelata kansainvälisiä pelejä jatkossakin. Ne tarjoavat urheilullisen haasteen lisäksi uusia mahdollisuuksia myös yhteistyökumppaneillemme, VaLePan toiminnanjohtaja Hanna Arve-Talvitie sanoo.