Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Koskenkorvan tehtaan ohrasta vain osa päätyy pulloon, mutta mitään ei mene hukkaan – Viljaviinaa valmistava Altia palkittiin Lontoossa alan isojen tekijöiden nenän edestä

Altian Koskenkorvan tehtaan vuosittain vastaanottama noin 200 miljoonaa kiloa ohraa menee kokonaan hyödyksi. –Aiemmin viljankuorten sisältämää energiaa ei hyödynnetty, nyt ne käytetään polttoaineena Koskenkorvan tehtaan omassa biovoimalaitoksessa, Altian toimitusketjusta ja tuotannosta vastaava johtaja Hannu Tuominen kertoo. Sataprosenttinen raaka-aineen käyttö oli painava peruste, kun Altia pokkasi Green Company of the Year -palkinnon kansainvälisessä The Drinks Business Green Awards 2018 -kilpailussa Lontoossa. Tämä tapahtui alan isojen tekijöiden nenän edestä, kuten Altian markkinointijohtaja Kirsi Puntila kuvaa. Koskenkorvan tehtaalle tulevan ohran jyvästä noin 24 prosenttia käytetään viljaviinan tuotantoon. Sekään kaikki ei päädy itse juomaksi, vaan osa viljaviinasta jalostetaan teknisiksi etanoleiksi. Suurin osa eli noin 36 prosenttia Koskenkorvan vastaanottamasta ohran jyvästä käytetään tärkkelyksen valmistukseen. Noin reilu 30 prosenttia menee rehuraaka-aineen tuotantoon. –Altia myy rehuraaka-aineen samalla tehdasalueella toimivalle A-Rehulle, joka jalostaa sen edelleen lopputuotteeksi, Hannu Tuominen selvittää. Tärkkelystä ja teknisiä etanoleja kaupataan kotimaan markkinoiden lisäksi myös ulkomaille. Tulevaisuudessa täysin päästötön Kirsi Puntila tähdentää vastuullisuuden olevan entistä tärkeämpi markkinointi- ja erottumiskeino myös juomissa. –Nämä kiertotalous, puhdas ohra ja vesi sekä tuotannon läheisyys ovat meille kilpailuetuja. Suurin osa Koskenkorvalle tulevasta ohrasta viljellään 200 kilometrin säteellä tehtaasta. Puntilan mukaan kaikilla juoma-alan yrityksillä ei ole samanlaisia käytännön edellytyksiä ympäristöystävälliseen ja kestävään tuotantoon, vaikka tahtoa olisikin. –Tuotantomme on ollut Koskenkorvan kylässä jo iät ja ajat ennen kuin alkuperästä ja vastuullisuudesta tuli trendi. Ympäristöystävällisen tuotannon kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Hannu Tuomisen mukaan Altian tulevaisuuden tavoite on täysin päästötön tehdas. Hollanti hyvä kirittäjä Sitran kiertotalouteen erikoistunutta johtajaa Mari Pantsaria suomalaisyritysten saamat ympäristöpalkinnot eivät varsinaisesti yllätä. Pantsarin mukaan Suomessa kiertotalous nähdään laajemmin kuin kierrätyksenä, mikä on maailmanlaajuisesti edistyksellistä ajattelua. –Monet maat parantavat jätehuoltoaan ”kiertotaloutena” kun taas Suomessa pyritään suunnittelemaan prosessit siten, ettei jätettä synny. Pantsar sijoittaa Suomen yhdessä Hollannin kanssa maiden eturiviin kiertotalouden edistämisessä. Parannettavaa Suomellakin silti vielä on. –Hollannista, jossa yksityinen ja julkinen sektori on tehnyt ”kansallisen sopimuksen” kiertotalouden edistämisestä, voisi ottaa mallia. Hollannilla on myös vahvempi koko hallituksen sitoumus kiertotaloudelle kuin Suomella. Suomessa yritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta, Pantsar sanoo.