Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Näin maailma voidaan ehkä pelastaa ja fossiiliset energialähteet potkia pois käytöstä – Teknologian puolesta muutos on mahdollinen, mutta se riippuu tahdosta

Suurin osa maapallon ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiatuotannosta. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat yhä käytössä maailmalla. Suomessa monet puolueet panevat ilmasto- ja energialinjauksissaan toivonsa energiatehokkuuden paranemiseen, uuteen teknologiaan sekä uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) energia-asiantuntijoiden mukaan muutos on jo mahdollinen. –Teknologian puolesta on mahdollista päästä eroon fossiilisista. Muutos riippuu yhteiskunnan tahtotilasta. Energiatehokkuudessa otetaan pieniä askeleita, mutta suuri muutos on haastavampi. Liikenteen sähköistämisellä olisi iso merkitys, kertoo LUT:n sähkötekniikan professori Jarmo Partanen . Liikenteen sähköistäminen on todennäköisesti pitkän aikavälin urakka. Samoin lämmön tuotannossa on vielä tehtävää. Muutokset vaativat myös rahaa, koska uudet voimalat ja tekniikat maksavat. –Vuoteen 2030 mennessä olisi haasteellisinta tehdä liikenteestä vapaa fossiilisista polttoaineista. Sähkösektori on Suomessa jo melko puhdas fossiilisista, kun käytössä on ydin-, vesi-, bio- ja tuulivoimaa. Lämmön tuotannossa fossiilisia on vielä, mutta esimerkiksi Helsinki on päättänyt luopua kivihiilestä. Päätös on tehty, mutta se vaatii vielä investointeja, Partanen pohtii. "Eteneminen on ollut tahmeata" Energialähteitä tarvitaan todennäköisesti useita, sillä esimerkiksi sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan, jos sähköautot todella yleistyvät. –Lisääntyvän kulutuksen myötä olisi vastattava kysymykseen, miten sähkön tuotantokapasiteettia voidaan lisätä? Saadaanko uusiutuvaa energiaa tilalle? Se on hyvä merkki, että tuulivoima on jo kilpailukykyistä, pohtii LUT:n energiatekniikan professori Esa Vakkilainen . Ilmastoystävällisiä energialähteitä ovat jo muun muassa ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimat. Lisäksi puhtaalla sähköllä tuotettu maalämpö on yleistynyt. Näissäkin energialähteissä on omat ympäristöhaittansa, mutta todennäköisesti monia energialähteitä tarvitaan, jos fossiilisista halutaan eroon nopeasti. –IPCC:n ilmastoraportin mukainen dekarbonisaatio on iso haaste. Mitään yksittäistä tekniikkaa ei kannata sulkea pois. Ydinvoima auttaisi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kyse on kuitenkin paljon siitäkin, millä aikataululla fossiilista energiatuotantoa ajetaan alas. Eteneminen on ollut tahmeata. Teollisuus haluaa ajaa laitoksensa loppuun, Vakkilainen toteaa. Ydinvoiman haittapuolina ovat syntyvä ydinjäte ja polttoaineena käytettävän uraanin louhintaan liittyvät ympäristövaikutukset. Ydinvoiman suosio on Vakkilaisen mukaan esimerkiksi Kiinassa kasvanut. –Esimerkiksi Kiinassa ydinvoima kiinnostaa paljon, koska siellä sähkönkulutus kasvaa. Euroopassa kulutus on pysynyt pitkään samalla tasolla, eikä ydinvoimaa ole tullut lisää, Vakkilainen sanoo. Kuka maksaa? Tulevaisuudessa ympäristöystävällisiä energialähteitä on tulossa lisää. –Pitkällä aikavälillä voidaan tehdä puhtaalla sähköllä esimerkiksi metanolia hiilidioksidista ja vedestä saatavasta vedystä. Alkuinvestointeja tällaisen bisneksen kehittämiseen tehdään. Esimerkiksi Wärtsilä on tekemässä alan kehitystyötä. On dramaattista, jos vedestä ja ilmasta saadaan synteettisesti tehtyä niin polttoainetta kuin tulevaisuuden muoveja, lannoitteita ja proteiinia. Enempää ei toistaiseksi tarvita, Partanen sanoo. Partanen korostaa, ettei fossiilisista luopuminen ole mahdoton tehtävä. –Tilanne ei ole toivoton. On enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Olisi mielestäni hyvä, jos pyrittäisiin esimerkiksi 98 prosenttisesti fossiilisista vapaaseen järjestelemään. Kaksi prosenttia voisi tulla nestemäisistä polttoaineista ja maakaasusta. Tällainen joustava tuotanto olisi varmempi ja kustannustehokkaampi, Partanen sanoo. Ilmastonmuutoksen torjunnassa Vakkilainen pitää hyvänä mahdollisuutena hiilidioksidin talteenottoa bioenergialaitoksissa. Talteenoton tekniikkaa on jo kehitetty, mutta se ei olisi ainakaan halpaa. –Suomessa käytetään paljon bioenergiaa, jonka poltossa syntyvä hiilidioksidi voitaisiin ottaa talteen ja viedä Norjaan käytettyihin kaasulähteisiin. Kysymys on vain siitä, kuka maksaa? Maailmalla on jo demolaitoksia, jotka ottavat noin 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidia talteen. Se on saman verran kuin Suomen energiasektorin päästöt vuodessa.