Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Metsä ei ole vain väline ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaan osa kansantaloutta

Jo maapallon ilmaston keskilämpötilan 1,5 asteen nousun vaikutukset tulevat olemaan erittäin suuret. Täällä pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu on jopa kaksinkertainen, mikä muuttaa elämäämme rajusti. Kamppailua ilmastonmuutosta vastaa Suomi ei kokonsa vuoksi ratkaise puoleen tai toiseen. Maapallon väkimäärästä meitä on selvästi alle promille ja hiilidioksidipäästömme pari promillea. Kuitenkin jokaisella maalla ja ihmisellä on moraalinen velvollisuus tehdä asiassa parhaansa ja olemmehan me kaikki samassa vuotavassa veneessä. Tärkeä tehtävä hiilidioksidin sidonnassa Suomen osalta on metsillämme, mutta myös muulla luonnolla, sillä myös pellot, puistot ja suot, joita on kolmasosa maamme pinta-alasta, suorittavat sidontaa. Teknisiä ratkaisuja hiilidioksidin sidontaan vielä kehitellään. Hallituksen linjauksen mukaan reservinä olevat joutomaat, maakaapeloinnin vuoksi tyhjiksi jääneet voimalinjat ja huonolaatuiset pellot tulee metsittää sitomaan hiilidioksidia. Näin saadaan myös lisää puuraaka-ainetta. Käytöstä poistetut turvealueet tulee ottaa maatalouden tai puun tuotantoon. Puissa tehokas hiilidioksidin sidonta, yhteyttäminen ilmenee nopeana pituus- ja paksuuskasvuna, siis puuaineksen lisääntymisenä. Parhaimmillaan kasvu on 30–50 vuoden iässä puulajista ja kasvupaikasta riippuen. Vanhana puun kasvu hidastuu ja kuollessa loppuu kokonaan, jolloin puu muuttuu hiilidioksidin sitojasta sen tuottajaksi ja ilmastonmuutoksen nopeuttajaksi. Puusukupolven nopea kierto sitoo hiilidioksidia tehokkaimmin. Nopeakasvuisten lehtipuulajien, energiapajun ja hybridihaavan, kasvatusta kannattaa tutkia. Jotta hiilidioksidin sidonta olisi jatkuvaa ja mahdollisimman runsasta, metsäkokonaisuuden ikäjakauman tulee olla tasapainoinen koko 90 vuoden kiertoajan aikana. Tarvitaan siis eri kehitysvaiheissa olevaa metsää pienistä aukoista ja taimikoista aina tukkipuihin saakka. Tietenkin on oltava myös riittävä määrä oikeata puulajia sille sopivalla maaperällä ja että hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. Puuntuhkalannoitus nopeuttaisi kasvua ja hiilidioksidin sidontaa. Metsää ei ole nähtävä vain välineenä ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaan se on tärkeä osa Suomen kansantaloutta. Se vaikuttaa kaikkien suomalaisten elintasoon. Jos Suomi ei tuota ja myy sellua, paperia, kartonkia, rakennuspuutavaraa ja biopolttoaineita, niin muut maat myyvät niitä ilomielin. Tällöin rahat eivät tule suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Jos teollisuus ei saa kotimaasta riittävästi puuta, se ostaa sitä Venäjältä ja rahat karkaavat Suomesta. Suomessa lainsäädäntö määrää, että metsänomistajan on huolehdittava metsänsä kestävästä käytöstä, myös uudistamisesta ja hoitamisesta. Tämä ei toteudu läheskään kaikissa puujalosteita myyvissä maissa, joten myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ne toimivat leväperäisesti ja tehottomasti. Esa Hietala, Virrat Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 473 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 107 miljoonaa kuutiota. Puuston keskikasvu hehtaaria kohden 4,7 kuutiometriä. Metsätalousmaata on 26,2 miljoonaa hehtaaria. Metsätalousmaasta metsämaata on 77 prosenttia ja kitumaata 9 prosenttia. Puuntuotannollisesti heikkokasvuista joutomaata on 12 prosenttia metsätalousmaasta. Metsätalousmaasta yli puolet on yksityisomistuksessa. Lähde: Luke