Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Konkurssien määrä on kasvanut selvästi, Pirkanmaan luku 228 – Alkuvuoden rajua piikkiä selittää muutos verottajan tietojärjestelmässä

Konkurssien määrä kasvoi tammi–lokakuussa 22,0 prosenttia vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan alkuvuoden aikana pantiin vireille kaikkiaan 2 217 konkurssia, mikä on 400 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. –Alkuvuoden melko hurjalta näyttävä tilastopiikki selittyy osaltaan verottajan tietojärjestelmämuutoksella, mutta kaiken kaikkiaan tilastoissa kokonaisuudessaan on nähtävissä aitoa kasvua. Kuluvana vuonna konkurssien määrä on lisääntynyt tasaisesti, vaikka kokonaisvolyymit ovatkin olleet edellisvuosien tasolla, konkurssiasiamies Helena Kontkanen sanoo. Tammi- ja helmikuun poikkeuksellisen suuret erot selittyvät verohallinnon tietojärjestelmän muutoksilla vertailuvuonna 2017, jolloin järjestelmä ei tuottanut konkurssihakemuksia tavanomaiseen tapaan. Konkurssitilastossa asia korostuu, sillä veroviranomainen on eri rahoituslaitosten ohella yleensä yritysten suurimpia velkojia ja tekee merkittävän osan konkurssihakemuksista. Kuukausien edetessä tilaston lukemat ovat tasoittuneet. Tasaisesti kaikilla toimialoilla ja maakunnissa Vireille pantujen konkurssien määrä on alkuvuonna kasvanut kaikilla päätoimialoilla. –Kääntäen voisi tietenkin sanoa, että tasaista on, mikä puolestaan kertoo siitä, ettei millään päätoimialalla ole erityisen suuria vaikeuksia johonkin toiseen toimialaan verrattuna, Kontkanen toteaa. Maanantaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennakoi jo esimerkiksi rakennusalan ajautuvan taantumaan ensi vuoden aikana. –Se jää nähtäväksi, mutta ei tällainen käänne ainakaan vielä konkurssihakemusten määrässä näy. Suurella osalla rakennusalan yrityksistä näyttäisi tällä hetkellä olevan töitä niin paljon kuin ne vain pystyvät tekemään. Konkurssiasiamies kiinnittää huomiota tammi–lokakuun konkurssitilaston tasaisuuteen myös aluetasolla. –Lähes kaikissa on kasvua, mutta mikään seutu tai maakunta ei näyttäydy tämän tilaston valossa mitenkään erityisen ongelmallisena. Kolmanneksen kasvu muiden palvelujen päätoimialalla Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat alkuvuoden aikana ns. muiden palvelujen päätoimialalla, mikä käsittää muiden muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Muiden palvelujen päätoimialalla pantiin alkuvuoden aikana koko maassa vireille kaikkiaan 692 konkurssia, mikä on yli kolmanneksen (33,9 %) viimevuotista enemmän. –Toimialalle on tilastoitu aika erityyppisiä yrityksiä, mikä tekee sen analysoinnista tietenkin vaikeampaa kuin esimerkiksi teollisuuden tai rakentamisen päätoimialoilla, Kontkanen sanoo. Lukumäärän kasvua selittää joka tapauksessa myös se, että konkurssiin hakeutuneiden yritysten koko on pienentynyt viime vuodesta. "Asioiden pitkittäminen ei yleensä tuo mitään hyvää" Konkurssiasiamies ei lähde arvailemaan, kuinka paljon konkurssien määrään on vaikuttanut viime vuosien trendi, jossa yrittäjyyttä on markkinoitu vaihtoehtona työttömyydelle. –Mitään suoria johtopäätöksiä näistä luvuista ei voi vetää, eikä tarkempaa tietoa taida olla kenelläkään, Kontkanen sanoo. Kontkanen ampuu alas myös uskomuksen, jonka mukaan yrittäjän ei itse kannata lopettaa yritystoimintaansa vaan ennemminkin odottaa, että joku ulkopuolinen taho hakee yrityksen konkurssiin. –En ymmärrä ollenkaan tuollaista puhetta – ilman muuta, jos yritystoiminta ei ole kannattavaa, niin kannattaa tehdä lopettamispäätös itse. Asioiden pitkittäminen ei yleensä tuo mitään hyvää. Hieman amerikkalaistyyppisenä hän puolestaan pitää toteamusta, ettei tule "kunnon yrittäjäksi" ennen kuin on käynyt läpi konkurssin. –Perinteiseen ajatteluumme ajatus ei ole oikein sopinut, mutta nykyisin toimitaan paljon kokeilevammassa ilmapiirissä. Uskoakseni konkurssia ei enää pidetä samanlaisena henkilökohtaisena katastrofina kuin ennen, mikä on tietysti vain hyvä asia, Helena Kontkanen sanoo. Koko maa 2217 (1817) Uusimaa 780 (610) Varsinais-Suomi 197 (160) Satakunta 81 (62) Kanta-Häme (66) 60 Pirkanmaa 228 (164) Päijät-Häme 73 (70) Etelä-Pohjanmaa 83 (78) Pohjanmaa 54 (51) Keski-Pohjanmaa 17 (12) Pohjois-Pohjanmaa 117 (111) Kainuu 30 (20) Lappi 73 (56) Henkilöstömäärä Konkurssiin hakeutuneissa yrityksissä työskenteli 10 479 ihmistä eli 506 henkilöä enemmän kuin vuonna 2017. Kasvua luvussa on 5,1 prosenttia. Uusimaalla 4130 (3408) Varsinais-Suomessa 883 (823) Satakunnassa 328 (258) Kanta-Hämeessä 284 (302) Pirkanmaalla 969 (1171) Päijät-Hämeessä 473 (317) Etelä-Pohjanmaalla 285 (629) Pohjanmaalla 202 (214) Keski-Pohjanmaalla 65 (56) Pohjois-Pohjanmaalla 524 (622) Kainuussa 172 (97) Lapissa 298 (192)