Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tampereella kehitettiin pinnoite, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa torjua vaarallisia sairaalabakteereita – voidaan käyttää esimerkiksi ovenkahvoissa ja lääkärintakeissa

TTY:llä Tampereella on saatu hyviä tuloksia kokeissa, joissa on kehitetty bakteereita tappavia ja niitä pinnoilta poistavia antibakteerisia pinnoitteita. Uusien erikoispinnoitteiden avulla saatetaan tulevaisuudessa pystyä torjumaan esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisten vaarallisten sairaalabakteerien leviämistä. –Näillä pinnoitteilla on varmasti potentiaalia sairaalaympäristössä. Niistä voi olla paljon hyötyä esimerkiksi yhdistelmänä muiden bakteereita torjuvien keinojen kanssa, antibakteerisia pinnoitteita väitöskirjatyössään kehittänyt Saara Söyrinki sanoo. Esimerkiksi ovenkahvasta saadaan kehitetyllä menetelmällä antibakteerinen yksinkertaisesti upottamalla se vesiliuokseen, johon on sekoitettu tiettyjä lähtöaineksia. –Käsittelyn jälkeen kahva on kauttaaltaan pinnoittunut bakteereita torjuvaksi. Ovenkahvojen lisäksi voidaan pinnoittaa esimerkiksi erilaisia sairaalassa käytettäviä tasoja, joiden pitää olla hygieenisiä. Valo virittää materiaalin Menetelmää Söyrinki on kehittänyt TTY:n materiaalitekniikan laboratoriossa pienillä tasaisilla metallilevyillä. Levyjen koko on 2 X 5 senttimetriä. Bakteereja tappava ja niiden kasvua estävä ominaisuus on tuotettu metallilevylle sinkkioksidipinnoitteen avulla. Sinkkioksidia käytetään täyteaineena esimerkiksi kumissa ja aurinkovoiteissa aineena, joka imee itseensä auringon uv-säteilyä. Antibakteerisen pinnoitteen tekemiseen sinkkioksidi on hyvä aine, sillä sen valmistaminen on helppoa eikä se ole pieninä määrinä vaarallista ihmiselle tai ympäristölle. Menetelmä ei myöskään ole kovin kallis. –Sinkkioksidi on fotokatalyyttisesti aktiivista eli sen avulla erikoispinnoite pystytään virittämään valon avulla sellaiseksi, että se alkaa hajottamaan pinnalle kertyvää orgaanista ainetta, kuten likaa ja bakteereita, Söyrinki sanoo. Laboratoriossa pinnoite tuotetaan koelevyn pintaan vesiliuoksessa, johon on lisätty tiettyjä lähtöaineita. Kun astiaan liuotetaan sinkkipitoista lähtöainetta, ja liemi lämmitetään jonkin verran alle sataan asteeseen, levyjen pinnalle saadaan kasvatettua pinnoitteen muodostavia sinkkirakenteita. Kun pinnoitteeseen ja sen sisältämään puolijohdemateriaaliin sen jälkeen kohdistetaan valoa tietyllä aallonpituudella, syntyy orgaanisia molekyylejä hajottavia voimakkaasti reaktiivisia ainesosia, radikaaleja. Bakteeritestit teki TTY:n kemian ja biotekniikan laboratoriossa työskennellyt Matti Kannisto . Kannisto kasvatti bakteereita sekä pinnoitettujen että pinnoittamattomien metallilevyjen päällä ja vertasi miten bakteerit eri pinnoilla kasvoivat. –Saimme hyviä tuloksia ja näimme, että bakteerit kuolivat tehokkaasti. Osoitimme, että menetelmä toimii, Söyrinki sanoo. Kokeissa valoa tuotettiin uv-valolähteellä. –Maailmalla tutkitaan myös paljon sitä, miten materiaalin elektronit pystytään virittämään oikeaan tilaan tavallisen loisteputkilampun avulla, ja siinä on onnistuttukin. Minäkin olen sitä omassa työssäni kokeillut, ja olemme onnistuneet muokkaamaan materiaalia tavallisen valon avulla. Söyrinki kertoo, että uusia TTY:llä kehitettyjä fotoaktiivisia pintoja on testattu hyvällä menestyksellä myös linjastojen puhdistamisessa paperitehtaalla. Paperitehtailla menetelmälle olisi käyttöä, sillä linjastoilla esiintyy joskus bakteeriongelmia. Käy myös lääkärintakkiin Jatkotutkimuksissa Söyrinki toivoo pääsevänsä kokeilemaan uusien pinnoitteiden toimivuutta oikeassa sairaalaympäristössä. Mielenkiintoinen lisämauste tutkimukseen on, että pinnoitteen pystyy tekemään myös kankaisiin. –Tosin hieman menetelmää pitää vielä pohtia. Mutta ihan mahdollista se on. Näin esimerkiksi lääkärintakit ja hoitajien varusteet voitaisiin pinnoittaa bakteereita hylkiviksi. Söyrinki uskoo, että uusille antibakteerisille pinnoitteille olisi kysyntää sairaaloissa, joissa käydään yhä vaikeammaksi käyvää taistelua antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereja vastaan. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen mukaan sairaalabakteerit aiheuttavat vuosittain kymmeniä tuhansia kuolemia Euroopassa joka vuosi. Ison-Britannian hallituksen teettämän selvityksen mukaan vuonna 2050 infektiosairauksiin kuolee jo kymmenen miljoonaa ihmistä vuosittain, kun antibioottien teho stafylokokki MRSA:n, kolibakteeri ESBL:n ja enterokokki VRE:n kaltaisia "superbakteereita" vastaan hiipuu. –Antibakteeriset pinnoitteet voivat ehkäistä bakteerien leviämistä ja niiden aiheuttamia kuolemia. Itsepuhdistuvuuden kanssa yhdistyneenä antibakteeristen pintojen tehoa on mahdollista lisätä entisestään. –Erikoispinnoitteiden avulla säästetään myös kustannuksia, eikä ympäristöä kuormittavia kemikaaleja tarvita pintojen puhdistamiseen, Söyrinki sanoo. TTY:n diplomi-insinööri. Työskentelee materiaaliopin laboratoriossa keraamimateriaalien tutkimusryhmässä. Kehitti väitöskirjassaan antibakteerisia ja itsepuhdistuvia pintoja, jotka tappavat bakteereita tai estävät bakteerien kasvua. Väittelee torstaina Tampereen teknillisen yliopiston teknisten tieteiden tiedekunnassa torstaina 29.11.2018 klo 12 alkaen. Paikka: Konetalon sali K1702 (Korkeakoulunkatu 6).