Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lisäkierrettä EU:n kiireisiin – kunpa kriisi pysyisi "vain" merellä

Venäjän ja Ukrainan yhteenotto Kertshinsalmessa viikonloppuna muistutti jälleen konkreettisesti, että Ukrainan kriisi elää ja voi paksusti, jos näin voi kriisistä sanoa. Viikonloppuna Venäjä tukki Mustaltamereltä Asovanmerelle vievän Kertshinsalmen säilölaivalla. Venäjä myös otti haltuunsa kolme ukrainalaisalusta. Valtaus tehtiin tulituksen turvin, ja ukrainalaisia haavoittui. Maanantaina Venäjä syytti Ukrainaa provokaatiosta ja sanoi sen tunkeutuneen Venäjän vesille. Ukraina kiisti väitteet. Sen mukaan alukset ilmoittivat saapumisesta Kertshinsalmeen sopimusten mukaisesti. Samaan aikaan Ukrainassa alettiin havitella sotatilalain hyväksymistä. Sekin herättää huolta, sillä tämä antaisi presidentti Petro Poroshenkolle laajat valtaoikeudet. Poroshenkon kausi on katkolla ensi vuoden maaliskuussa, eikä ole ollenkaan sanottua, että hän nykykannatuksella voittaisi. Venäjän teot kiirehdittiin tuomitsemaan niin Suomessa, EU:ssa kuin Natossakin. YK:n turvaneuvosto kutsuttiin koolle. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) varoitti tilanteen laajentumisesta, ja presidentti Sauli Niinistö toivoi riippumatonta tutkimusta tapahtumista. Molemmat vaativat vapaan laivaliikenteen palauttamista. Odotettavissa lienee kehotuksia malttiin ja kenties sanktioita Venäjälle. Yhteenotto ei syntynyt tyhjästä, vaan tilanne Kertshinsalmella on ollut tulehtunut jo hyvän aikaa. Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014 ja rakennutti sen jälkeen jättisillan Kertshinsalmen yli. Asovanmerellä taas sijaitsee Ukrainan satamia. Keväällä Venäjä alkoi tarkastaa aluksia alueella, osin terrorismiinkin vedoten. Tämä on huolettanut myös EU:ta, sillä alueella kulkee unionimaiden lipun alla seilaavia aluksia. Käytännössä Venäjä näyttää vahtivan omana pitämäänsä aluetta. Kun Venäjä ja Ukraina ottavat yhteen, kannattaa muidenkin huolestua. Ukrainan kriisi on ehkä vuosien kuluessa jäätynyt ja jäänyt vaille laajempaa kansainvälistä mediahuomiota, mutta kadonnut se ei ole. EU:n syliin Venäjän ja Ukrainan nokittelu pamahti laajassa mittakaavassa vähemmän mukavasti juuri, kun Britannian eropaperi EU:sta oli hyväksytty. Paljon myllerrystä on vielä luvassa, sillä paperi menee kriittisen brittiparlamentin käsittelyyn. Vaikka sopimus menisi läpi, edessä on vielä pitkät neuvonpidot Britannian ja EU:n tulevan suhteen yksityiskohdista. Samaan aikaan lähestyvät jo kevään eurovaalit. Toisaalta tapahtumat antavat EU-maille mahdollisuuden esiintyä yhtenä rintamana, jos ne siihen pystyvät. Britannian Theresa May -paralle konflikti tarkoittaa jälleen yhtä asiaa muutenkin täydelle ja sekaiselle työpöydälle. Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi on ongelma, joka ei hetkeen ole poistumassa. On vaikea nähdä, että Venäjä enää luopuisi Krimistä, ja yhtä lailla on vaikea nähdä, että Ukraina ja muut maat koskaan Krimin viemistä hyväksyisivät. Itä-Ukrainan kriisi ei sekään näytä olevan lähellä sopua. Varmaa lähitulevaisuuden kannalta on vain, että jännitteet pullahtavat pintaan aika ajoin. Paras toivo on yrittää pitää leimahtaminen hallittavan liekin tasolla. Pidemmällä aikavälillä Venäjän ja länsimaiden suhteiden toivoisi normalisoituvan. Epäselvää on, kenellä siihen on halua tai kykyä.