Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Jalkapalloliigan sarjajärjestelmän muutos on vain vuorenhuippu: "Olemme tehneet ehdotuksia myös siitä, miten Ykköstä ja Kakkosta pitäisi muuttaa"

Kotimaisen jalkapallon korkeimmalla sarjatasolla on sarjajärjestelmä myllätty uusiksi. Liigassa pelataan jatkossa 12 joukkueen kaksinkertainen sarja. Tämän jälkeen pelataan kaksi erillistä loppusarjaa, joissa kuusi parasta ja kuusi heikointa pelaavat kukin kuusikko keskenään yksinkertaisen sarjan. Lopullinen ottelumäärä on 27. Joukkueet jatkavat loppusarjoissa pisteistä, jotka ne ovat kaksinkertaisen sarjan aikana keränneet. Mestari ja muut mitalistit ratkaistaan ylemmän loppusarjan sijoitusten perusteella. Suomen mestari saa tutusti paikan Mestarien liigan karsintoihin. Hopeamitalisti ja Suomen cupin mestari saavat paikan Eurooppa-liigan karsintoihin. Yksi Eurooppa-liigan karsintapaikka jaetaan erillisen lopputurnauksen perusteella. Se pelataan loppusarjojen jälkeen pudotuspelimuotoisena yläloppusarjan sijoille 3.–6. ja alaloppusarjan sijalle 1. sijoittuneiden kesken. Alemman loppusarjan viimeinen joukkue putoaa Ykköseen. Toiseksi viimeinen joukkue karsii paikasta liigaan. Viime vuosina liigassa on pelattu 12 joukkueen kolminkertainen sarja, jossa joukkueelle on kertynyt 33 ottelua. Mikä sarjajärjestelmän muutoksen taustalla on, Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström ? –Puolisen vuotta sitten liigaseurat päättivät keskuudessaan, että tarttis tehdä jotain. He lähestyivät Palloliittoa ja pyysivät, että rupeaisimme tutkimaan, miten suomalaista sarjajärjestelmää voisi kehittää. Palloliitossa perustettiin kesäkuussa sarjakehitystyöryhmä, johon kuului johon kuului seurojen edustajia, valmentajia tai valmennuksien edustajia ja urheilutoimen ihmisiä sekä Palloliiton henkilökuntaa. Kun olimme määritelleet, missä olemme, mitkä ovat ongelmakohdat ja mihin pyrimme, aloimme katsoa, millä näihin tavoitteisiin päästään ja miten nykyinen sarjajärjestelmä palvelee näitä asioita. Sen aivoriihen työnä syntyi ehdotus siitä, miten sarjajärjestelmiä pitäisi muokata, jotta päästään tavoitteisiin. Sen jälkeen ehdotus on käynyt lausuntokierroksella ja Veikkausliiga päätyi keskuudessaan siihen, että tämä on se, mitä haluamme ja esittivät sitä Palloliiton hallitukselle. Tänään (perjantaina) Palloliiton liittohallitus on käsitellyt tätä asiaa ja todennut, että no, vaihdetaan sitten. Aloite siis lähti liigaseuroilta? –Kyllä, kun mennään polkua tarpeeksi pitkälle, niin aloite on lähtenyt Veikkausliigan seuroilta. Ei sille, mihin nyt ollaan menossa, vaan aloite siitä, että jotain tarttis tehdä. Mitä ovat ongelmakohdat, joista koko uudistus lähti? –Ehdottomasti pelien määrä. Vaikka sekään ei ole ihan mustavalkoinen asia joillekin seuroille, joilla on nyt matalat ottelun järjestämiskulut, niin kuin ymmärtääkseni Ilveksellä on, kun pelimäärät vähenevät. On huomattavasti edullisempaa Tampereen Tammelassa järjestää peli kuin melkein millä tahansa muulla liigastadionilla. Jotkut seurat tekevät perhanan hyvää tulosta jokaisesta ottelutapahtumasta ja nyt ne katsovat, että hetkinen, uudessa järjestelmässä meillä lähtee vaikka kolme peliä pois. Ja sitten ikään kuin siitä lähtee se laskuri, että tämä uudistus maksaa meille näin ja näin paljon. Kukin seura on omista lähtökohdistaan pohtinut tätä asiaa, ja kuitenkin liigan esityksenä on tullut tämä muutos. Uudistuksen kehikkona ja tavoitteena ovat kansainvälisen tason urheilullisen laadun kehittäminen ja kehitystyön tekeminen urheilu- ja pelaajakehitys edellä. Sisältövaatimukset sarjajärjestelmälle ovat hyvä viikkorytmi, kehittyvät pelitempo ja korkean panoksen otteluiden määrä. Tämä tarkoittaa, että pääsääntöisesti joukkue saa harjoitella viikot ja pelata viikonloput. Toivomme, että koska pelejä on vähemmän ja pelaajat ovat saaneet levätä, pelitempo olisi nopeampi. Lisäksi haluttiin korkean panoksen otteluita enemmän. Se tarkoittaa, että sekä ylemmässä että alemmassa loppusarjassa on kovia panoksia ja jokainen peli ikään kuin tarkoittaisi enemmän. Enemmän intohimoa, enemmän kaikkea. Tavoiteltu tulos on, että seurojen resurssit paranevat, pelaajat kehittyvät ja saisimme kansainvälistä menestystä. Oletanko siis oikein, että kauden pituus pysyy samana? –Kyllä huhtikuun alusta lähdemme ja lokakuun loppuun painamme. Loppupäässä joudumme jättämään aikaa europelikarsinnoille, mutta sama pelikehikko pysyy. Onko teille kuulunut palautetta seuroilta päätöksestä? – En voi puhua koko Palloliiton puolesta, mutta henkilökohtaisesti kilpailupäällikkönä minulle on seuraseminaareissa ja keskusteluissa tultu pääsääntöisesti sanomaan, että perhanan hyvä uudistus. Aina, kun tehdään muutos, joku häviää jonkin ominaisuuden tai jonkin jutun, mitä on ennen ollut, mutta saa tietysti uusia tilalle. Pääsääntöisesti saamani palaute on kuitenkin ollut pelkkää suitsutusta. Onko tämä oikeasti askel eteenpäin? –Ehdottomasti kyllä. Olemme työryhmän kanssa pyöritelleet kysymyksiä joukkueiden määristä ja resursseista uudelleen ja uudelleen. Kyllä tätä on helkkarin laajasti yritetty miettiä ennen kuin tuohon esitykseen on päädytty. –Se oli kokonaisvaltainen esitys koko liiton huippujalkapallon kilpailutoiminnasta. Olemme tehneet ehdotuksia myös siitä, miten Ykköstä ja Kakkosta pitäisi muuttaa. Tulisivatko nämäkin jo ensi kaudella voimaan? –Jos muutoksia tulee, niin ensi vuosi olisi ylimenokausi ja muutokset tulisivat voimaan kaudelle 2020. Ensi kaudella nousujen ja putoamisten suhteen tehtäisiin tiettyjä korjauksia, jotka olisivat voimassa vain ensi vuonna ja 2020 lähtisi kaikki ikään kuin uudella pelitavalla käyntiin. Emme tavoittaneet Ilveksen edustajia kommentoimaan asiaa.