Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Olisi outoa, jos oireilevia nuoria ei tulisi koko ajan lisää – tässä yksi syy koulumaailman pahoinvointiin

Ihmisillä on nykyään tapana kauhistella koulumaailmassa vallitsevaa pahoinvointia ja oppimistulosten heikentymistä. Ihmiset ovat kauhean hämmästyneitä ja ihmeissään. He kummastelevat, miksi koulumaailmassa on niin isoja ongelmia ja mistä niitä oireilevia nuoria oikein tulee. Minä puolestani hämmästelen sitä, miten kukaan voi hämmästellä asiaa. Olisi enemmänkin outoa, jos pahoinvoivia, oireilevia nuoria ei tulisi koko ajan huolestuttavaa vauhtia lisää. Osasyyllisiä koulumaailman ongelmiin ovat henkilöt, jotka päättivät lanseerata kouluun ilmiön nimeltä inkluusio. Inkluusiossa on pohjana ajatus yhdenvertaisuudesta: jokaisella oppilaalla on tunne-elämästä, oppimisongelmista, diagnooseista huolimatta oikeus opiskella isossa perusopetusryhmässä pienryhmän sijaan. Inkluusiosta päättäneiden mielestä pienryhmässä opiskelu asetti oppilaat eriarvoiseen asemaan perusopetusryhmässä olevien kanssa. Aivan kuin ammattitaitoisen erityisopettajan antama opetus rauhallisessa pienryhmässä olisi ollut rangaistus. Lue myös: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat yhtäkkiä räjähdysmäisesti lisääntyneet Pirkanmaalla – Taysin lastenpsykiatriassa jopa alle kouluikäisiä itsetuhoisia lapsia Lue myös: Ahdistunut tytär hautautui huoneeseensa ja pesee jatkuvasti käsiään – Kolme tamperelaista vanhempaa kertoo, miltä tuntuu, kun lapsi voi huonosti Inkluusiota kouluun ajaneet ihmiset ilmeisesti käsittivät, että joku pointti näissä erityisopettajissa ja pienryhmissä kuitenkin oli ollut. He nimittäin suunnittelivat, että samalla kun erityistä tukea tarvitsevat oppilaat siirrettään takaisin perusopetusryhmiin, erityisopettajan tuki seuraa oppilaiden mukana. He onneksi ymmärsivät, että ketään, jonka ammattilaiset ovat aiemmin todenneet tukea tarvitsevaksi, ei voi uudistuksen myötä jättää tuetta. Mutta toisin kävi. Erityislapset ovat nyt siirtyneet inkluusion hengen mukaisesti perusopetusryhmiin mutta sattui kauhea ja tuhoisa kömmähdys: Erityisopettajat ovat unohtuneet jonnekin. Tuki ei olekaan seurannut mukana. Oppilaat ovat jääneet oman onnensa varaan. On tapahtunut erityistä tukea tarvitsevien lasten heitteillejättö. Haluaisin, että edes joku inkluusion kouluun lanseeranneista tajuaisi, mitä seurasi puolitiehen jätetystä uudistuksesta. Toivotan hänet seuraamaan yhtä päivää koulussa. Hän näkisi mitä tapahtuu, kun oppitunnilla on 20 oppilaan joukossa 10 erityislasta. Opettaja ja oppilaat yrittävät selviytyä vaativasta tilanteesta kukin tavallaan. Moni luokan oppilaista jää väistämättä jalkoihin, heidän itsetuntonsa on vaarassa murentua, pahoinvointi lisääntyy, koulussa viihtyminen vähenee. Kärsijänä on aivan jokainen oppilas. Toteutuiko se, mitä haettiin? Jos kukaan inkluusiosta päättäneistä ei ilmaannu oppitunnille katsomaan, mitä koulussa tapahtuu, esitän tässä vain yhden kysymyksen: Lupaatko, että kömmähdys korjataan ja inkluusio saatetaan päätökseen niin kuin oli suunniteltu? Kirjoittaja on opettaja.