Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tahtoo EU:lle armeijan! Aloittaa voisi vaikka perustamalla yhteiset lennokkijoukot

Angela Merkel haluaa sen. Emmanuel Macron haluaa sen. Minäkin haluan sen. Miksi? Koska EU tarvitsee sen, ja Suomi siinä mukana. EU:lla tulisi olla oma armeija. Suomella toki olisi omat puolustusvoimansa myös sen jälkeen kun EU-armeija on perustettu. Euroopan unionin yhteinen armeija ei nimittäin olisi Euroopan ainoa sotajoukko. Kun puhutaan EU-yhteistyöstä, pitäisi erottaa se, onko jokin yhteistä (englanniksi common) vai yhtenäistä eli ainoaa (single). Euro on yhtenäisvaluutta (single currency). Jos se olisi yhteisvaluutta (common currency), sen rinnalla voisi olla markkoja sun muita kansallisia valuuttoja. Nykyisinkin unionilla on yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (utp). Kyseessä on se osa utp:ta, josta ollaan niin yksimielisiä, että sen mukaan voidaan tehdä yhteisiä ja kaikkia sitovia päätöksiä – esimerkiksi pakotteista Venäjää tai jotain muuta valtiota vastaan. Loppu on kunkin kansallista. Yhteinen armeija voisi olla ainakin aluksi jopa aika pieni. Mutta sen olisi oltava elintärkeä. Manfred Weberillä oli noin vuosi sitten esittää idea: EU:n ensimmäinen yhteinen joukko voisi lennättää droneja eli kauko-ohjattavia lennokkeja. Lennokkijoukoilla olisi univormuissaan kansallisten tunnusten sijasta EU-liput. Dronet ovat kalliita. Ne ovat toisaalta välttämättömiä nykyisessä puolustuksen strategiassa. Unioni voisi luoda yhteiset lennokkijoukot ennen kuin jokainen jäsenmaa ehtii tuhlata niihin erikseen, selitti Weber syyskuussa 2017 Tallinnassa. Weber on se sama baijerilainen poliitikko, joka äskettäin kukisti Alexander Stubbin kisassa EPP-puolueen kärkiehdokkaan paikasta ensi kevään EU-vaaleihin. Hän on siis vahvoilla tulevaksi EU-komission puheenjohtajaksi. Ajatus EU-lennokkijoukoista on sukua sotilasliitto Naton tavoille. Natollakaan ei ole omaa armeijaa eikä liiton jäsenmailla yhteisiä puolustusvoimia. Mutta on Natollakin yksi yhteinen yksikkö, jossa sotilaat ovat yhtenäisesti Naton tunnusten alla. Se on Awacs-tutkakoneiden laivue, joka toimii Saksan Geilenkirchenissä. Awacsit ovat niitä hassun näköisiä Boeing 707 -matkustajakoneen tyyppisiä suihkareita, jotka lentelevät jättimäinen lautanen selässään. Merkel ja Macron jättävät liian usein täsmentämättä ajatuksensa, kun he puhuvat kumpikin tahollaan EU-armeijasta. Weber voi olla poliitikkona matalaprofiilinen ja näyttäytyä suorastaan nössönä, mutta hänellä on sentään ollut esittää konkreettinen esimerkki siitä, mitä pitää tavoitella. EU oli pitkään talouden jätti ja sotilaallinen kääpiö. Nyt kun talous ajaa EU-maita yhä enemmän erilleen (brexit, Italian budjettikatastrofi jne), olisi löydettävä yhteenkuuluvuuden liimaa muualta. Ihannetilanteessa EU-joukot olisivat osa Naton turvatakuita. Vielä ihanteellisemmassa visiossa liittovaltio-EU olisi Naton jäsenmaa. Suomessa on turha odottaa kunnollista keskustelua eurooppalaisesta puolustuksesta. Nykyinen presidentti nosti sen aikoinaan esiin välttyäkseen sanomasta kyllä tai ei Nato-jäsenyydelle. Pääministeri ja toisen päähallituspuolueen puheenjohtaja sanovat aina mukapainokkaasti, että EU:n turvallisuusyhteistyötä pitää kehittää ja että Euroopan on kannettava entistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, lässyn lässyn. Mitään todellista hekään eivät silti koskaan sano. Ja sehän sopii, sillä Suomi lakkasi henkisesti olemasta EU-maa jotakuinkin siinä vaiheessa, kun olimme liittyneet unioniin 1995 ja euroon 1999 sekä suorittaneet ensimmäisen vuoromme EU:n puheenjohtajamaana. Kirjoittaja on Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö.