Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vedenpinnat ovat paikoin historiallisen alhaalla Pirkanmaalla – "En ole koskaan ennen nähnyt Murolekoskea tässä tilassa"

Vedenpinnat ovat Pirkanmaalla nyt paikoin historiallisen alhaalla. Esimerkiksi Ruovedellä Näsijärven ja Iso-Tarjanteen vedenkorkeusero on historiallisen pieni. –Kuvasin tiistaina ohikulkiessani Murolekosken, tosin koski nyt jo lainausmerkeissä. En ole koskaan ennen nähnyt Muroletta tuossa tilassa, että Näsijärven ja Iso-Tarjanteen korkeusero olisi näin pieni, kertoo vesiasiantuntija Harri Mäkelä Pirkanmaan ely-keskuksesta. Mäkelä kertoo, että kyseisellä paikalla vedenkorkeuksia on mitattu vuodesta 1863, ja nyt vedenpinnan korkeus on mittauskäyrän alarajoilla. –Sitä ei pysty sanomaan, minä vuonna on ollut vielä alempana, mutta tämänhetkisestä lukemasta on tosin vielä alempiakin lukuja. Vesitilanne on tavallista heikompi kaikissa säännöstelemättömissä eli luonnontilaisissa vesissä Länsi-Suomessa. Pirkanmaalla vesi on tavallista alempana Iso-Tarjanteen lisäksi muun muassa Mallasvedessä, Längelmävedessä ja Toisvedessä. Suomen ympäristökeskuksen tiedotteen mukaan Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25–30 senttimetriä, Keurusselän 45 senttimetriä, ja Tarjanteen 55 senttimetriä alle ajankohdan keskimääräisten tasojen Sääennusteiden perusteella voidaan arvioida, että vedenkorkeudet pysyvät vielä ainakin lähiviikot nykyisellään. Kuuma ja kuiva kesä Esimerkiksi Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa vedenpinnat ovat normaalitasossa tai jopa tavallista korkeammalla. Vielä viime keväänä vedenpinnat olivat lännessäkin tavallista korkeammalla runsaslumisen talven jäljiltä. Kuuma ja kuiva kesä muutti tilanteen päinvastaiseksi. –Kesän aikana lasku oli harvinaisen suuri, Mäkelä sanoo. Kun vielä syksykin on ollut kuiva, ovat vedenpinnat laskeneet entisestään. –Maavesivarastot ovat nyt kuivat, että vaikka sateita nyt tulisikin, ne eivät heti näy vesistöissä. Vesistöjen kannalta parasta olisi runsasluminen talvi ja se, että kevät tulisi myöhään. –Ensi kesänä ollaan huonossa tilanteessa, jos talvella ei tule lunta eikä siten keväällä sulamisvesiä, Mäkelä sanoo. Ongelmia tulee myös silloin, jos sää nyt kylmenee ja matalat lahdet jäätyvät pohjaa myöten. Jää voi rikkoa laitureita, ja se haittaa myös veden eliöstöä ja kalastusta. –Kaikissa säännöstellyissä järvissä ovat juoksutukset meneillään. Toki niissä ei olekaan niin huono tilanne kuin luonnontilaisissa järvissä, Mäkelä kertoo. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesitilanne jatkuu edelleen vähävetisenä Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Kokemäenjoessa virtaa tällä hetkellä noin puolet vähemmän vettä kuin keskimäärin marraskuun loppupuolella. Iso-Tarjanne kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Tällä alueella jokien virtaamat ovat edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista pienempiä, ja pysyvät lähiviikkoina laskussa tai nykyisellään. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat hieman ajankohdan keskimääräistä alempana, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa. Lähiviikoille ennustettu vähäsateinen pakkassää pitää vedenkorkeudet laskussa tai nykyisellään.