Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

"Syyttäjien päälle käyty ihan fyysisesti oikeustaloilla" – Syyttäjät yhä useammin ja yhä järjestelmällisemmän painostamisen kohteina

Syyttäjiin työn takia kohdistuvat painostusyritykset ovat lisääntyneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Suomen syyttäjäyhdistys on huolissaan jäseniinsä kohdistuvan vihakampanjoinnin kiihtymisestä ja muuttumisesta yhä järjestelmällisemmäksi. Syyttäjien nimiä, valokuvia, osoitteita ja heidän perheenjäsentensä kuvia levitellään internetissä. Syyttäjistä jaetaan netissä ja sosiaalisessa mediassa valheellista tietoa, heitä mustamaalataan ja maalitetaan vihakampanjoinnin kohteeksi. –Pahimmillaan syyttäjien päälle on käyty ihan fyysisesti oikeustaloilla esimerkiksi istuntosalissa tai odotusaulassa, kuvailee Lännen Medialle puheenjohtaja Jukka Haavisto Suomen Syyttäjäyhdistys ry:stä. –Tilanteet ovat olleet hyvin vakavia, ja osaa niistä on käsitelty oikeudessa. Syyttäjäyhdistys kysyi jäseniltään heihin työn takia kohdistuvasta vihapuheesta, maalittamisesta ja muusta epäasiallisesta painostuksesta. Maalittamisella kyselyssä tarkoitettiin sitä, että jokin taho esimerkiksi kerää ja levittää syyttäjän henkilöä koskevaa tietoa vaikuttaakseen virkamiehen päätöksiin Kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta kertoi joutuneensa itse vihakampanjoinnin kohteeksi sekä netissä että oikeudenkäynneissä. Muihin syyttäjiin kohdistunutta painostamista oli havainnut yli puolet, eli 52 prosenttia vastaajista. –Tämä on erittäin huolestuttavaa. Ilmiö lisääntyy jatkuvasti ja muuttuu järjestelmällisemmäksi, Haavisto toteaa. –Huomionarvoista on, että vihapuheeseen osallistuu yhä useammin meneillään olevasta oikeudenkäynnistä täysin ulkopuolisia tahoja. Tyypillisesti vihakampanjoinnin kohteeksi joutuu esimerkiksi vihapuhe- ja poliisirikosjuttujen syyttäjiä sekä vaativien isojen rikosjuttujen syyttäjiä. Syyttäjäyhdistykseen kyselyyn vastanneista 97 prosenttia katsoi, että syyttäjiin kohdistuviin vaikutusyrityksiin puuttuminen kuuluu ensisijaisesti työnantajalle. Valtaosa eli 70 prosenttia näki myös, että työn takia henkilöön kohdistuvien rikosten kuten laittoman uhkauksen, yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen ja kunnianloukkauksen pitäisi olla aina virallisen syytteen alaisia rikoksia. Kyseiset rikokset ovat tällä hetkellä asianomistajarikoksia, mikä edellyttää työntekijän omaa aktiivisuutta jutun viemiseksi eteenpäin oikeusprosessissa. –Itseensä kohdistuvan epäasiallisen materiaalin läpikäyminen kuormittaa kohtuuttomasti työntekijää. Vastaajien mukaan on työnantajan tehtävä seurata kirjoittelua, puuttua siihen ja miettiä ilmoitusta poliisille, Haavisto kuvailee. –Olin yllättynyt siitä, että syyttäjät olivat tästä asiasta näin yksimielisiä. Vastaajin mukaan työnantaja ja yhteiskunta eivät suhtaudu virkamiehiin kohdistuvaan informaatiovaikuttamiseen tarpeeksi vakavasti. Syyttäjät kokevat työhönsä liittyvän painostamistoiminnan kuormittavana. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki pitivät ilmiötä työturvallisuusasiana ja toivoivat työnantajalta enemmän tukea sekä apua tilanteista selviämiseen. Toiveena oli, että virkamiehiin kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta käytäisiin enemmän keskustelua yhteiskunnassa. Vastaajista 85 prosenttia suhtautui kielteisesti istuntosaleissa tapahtuvaan kuvaamiseen, jonka ainoa tarkoitus on hankkia syyttäjistä kuvamateriaalia sosiaaliseen mediaan. Syyttäjäyhdistyksellä on noin 270 jäsentä. Kyselyyn vastasi 100 syyttäjää.