Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lapsiasiavaltuutettu varoittaa keskiarvon harhasta – tänään julkaistussa Lapsibarometrissä nostetaan esiin lapsuuden tutkimuksen vinoutuminen

Missä ja millä tavoin lapsen ääni ja mielipiteet tulisivat parhaiten kuulluksi? Miksi monien tutkimusten otokset tuntuvat usein vinoutuvan? Suomen toisessa Lapsibarometrissä pureudutaan lapsia koskevan tutkimuksen metodiikkaan. Tutkimuksessa on vertailtu kasvokkain ja puhelimitse kuusivuotiailta lapsilta kerättyä aineistoa, jonka teemana on vapaa-aika ja liikunta. Toissijaisesti tutkimuksessa tarkasteltiin lasten kokemuksia vapaa-ajasta ja liikunnasta. Tutkimus on sikälikin harvinainen, sillä pienten lasten kokemuksia ei valtakunnallisesti juuri kerätä Suomessa. Barometrin siivittämänä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila aikoo laatia YK:n lapsen oikeuksien komitealle ehdotuksen, jossa pyydetään valmistelemaan yleiskommentti lapsuuden tutkimuksen etiikasta ja metodisista valinnoista kaikille maailman valtioille. "Pitäisi pohtia sitä, mitä emme tiedä" Tutkimustulosten otosten vinoutumisesta ja yleistämisen vaarasta Kurttila käyttää esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön esiin nostamaa tutkimusta, josta Kouluterveyskyselyn todettiin tavoittavan sijoitettuina olevat lapset. –Kun toimistoni tarkasteli asiaa tarkemmin, sijoitetuista nuorista tavoitettiin Kouluterveyskyselyn kautta vain noin 30 prosenttia. Tällöin ei tulisi käyttää saatuja tuloksia sijoitettuina olevien lasten mielipiteenä. Sen sijaan, että pohtisimme, mitä tiedämme, pitäisi pohtia sitä, mitä emme tämän perusteella tiedä, kirjoittaa Kurttila tänään julkistetun Lapsibarometrin esipuheessa. Kurttila varoittaa keskiarvon harhasta tulosten tulkinnassa. –Päälauseena on, että lasten alkoholin käyttö vähenee. Samaan aikaan kuitenkin viikoittain alkoholia käyttävien lasten määrä kasvaa (Kouluterveyskysely 2017). Kyse on polarisaatiosta, joka pitäisi tunnistaa. Vahva eettinen tulkinta velvoittaa tuomaan esille asiat, jotka saattavat muutoin jäädä keskiarvon harhaan, että lasten alkoholin käyttö vähenee. Samaan aikaan kuitenkin viikoittain alkoholia käyttävien lasten määrä kasvaa (Kouluterveyskysely 2017). Onko vanhempi sopiva haastattelija? Barometrin mukaan sosiaaliset erot nousivat esiin jo haastattelumenetelmien valinnassa. Kasvokkaisiin haastattelutilanteisiin osallistui tutkimuksen mukaan pääasiallisesti lapset, joiden huoltajat ovat korkeasti koulutettuja, hyvin toimeentulevia ja joiden perhe asuu kaupungissa tai pienen paikkakunnan keskustassa. Puhelinhaastatteluihin osallistui suhteellisesti enemmän lapsia, joiden perheet olivat vähävaraisempia, ja jotka asuvat harvaan asutuilla seuduilla tai maaseudulla. Kasvokkaisiin haastatteluihin osallistuneista 86 prosenttia oli sellaisia, joiden perhe tulee erinomaisesti tai melko mukavasti toimeen, kun vastaava luku puhelinhaastatteluihin osallistuneista oli 25 prosenttia. Barometrin mukaan se asettaa paljon käytetyn haastattelumenetelmän (kasvokkaiset haastattelut) kyseenalaiseen valoon. Tutkimuksessa kysytäänkin: tavoittaisiko puhelinhaastattelu enemmän erilaisten perheiden lapsia? –Kodin oven avaaminen haastattelijalle saattaa käydä vaativaksi, jos omassa elämässä on arjen painetta ja kuormitusta. Jos huoltaja pitää kodin oven kiinni, lasta emme kohtaa, Kurttila kirjoittaa. Kurttilan mukaan on syytä miettiä ympäristöjä, joissa pienten lasten mielipiteet ja näkemykset voidaan kattavimmin selvittää. –Päiväkodin ympäristö saattaa olla yksi parhaista. Joskus lapsia koskevissa tiedonkeruissa lapsen vanhempi toimii lapsen haastattelijana. Kurttila suhtautuu tähän kriittisesti. –Kaikki kysymykset on nostettava rakentavan kriittiseen pohdintaan. Sitäkin on arvioitava, onko oma vanhempi sopiva henkilö ”haastattelemaan” omaa lastaan. Näitä valintoja on lapsia koskevissa tiedonkeruissa tehty – suhtaudun kriittisesti. Kurttilan mielestä lapsuustutkimuksen metodiikan kehittämiseen tarvitaan systemaattisia toimia. Tällä viikolla vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on osallisuus. Lapsibarometri-tutkimussarjan toisessa osassa keskitytään erityisesti pienten lasten kokemustiedon tutkimusmetodiikkaan. Tutkimus on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle ensimmäiselle Lapsibarometrille, jossa kokeiltiin puhelinhaastatteluja kuusivuotiaiden lasten tutkimusmetodina Vuoden 2018 Lapsibarometri keräsi kuusivuotiaiden lasten vapaa-aikaa ja liikuntaa koskevaa kokemustietoa. Tutkimuksessa vertailtiin kasvokkaista ja puhelinhaastattelua tiedon keräämismenetelmänä. Siinä haastateltiin 150 kuusivuotiasta lasta ja heidän huoltajaansa. Aineistonkeruu on toteutettu osana Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimusta, jonka 7–29-vuotiaita lapsia ja nuoria koskeva osuus julkaistaan vuoden 2019 alussa.