Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Eurovaalit 2019: Ehdokkaat, aikataulut, tulos ja kaikki mitä europarlamenttivaaleista tarvitsee tietää

Europarlamenttivaalit järjestettiin Suomessa sunnuntaina 26. toukokuuta 2019. Viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin, joka on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. Tulos: Kokoomus suurin, vihreät myös iso vaalivoittaja Eurovaalien tulos: Kokoomus (20,8%), vihreät (16%), sdp (14,6%), perussuomalaiset (13,8%), keskusta (13,5%), vasemmistoliitto (6,9 prosenttia), rkp (6,3%), kd (4,9%), muut (3,2%). Kokoomus sai kolme paikkaa, vihreät, sdp, perussuomalaiset ja keskusta kaksi paikkaa, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit paikan. Eniten ääniä, lähes 130 000, keräsi Eero Heinäluoma (sd.) Kakkoseksi yltänyt Ville Niinistö sai ääniä reilut 111 000. Europarlamenttiin valittiin: Sirpa Pietikäinen (kok.), Ville Niinistö (vihr.), Eero Heinäluoma (sd.), Laura Huhtasaari (ps.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Henna Virkkunen (kok.), Heidi Hautala (vihr.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Petri Sarvamaa (kok.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Silvia Modig (vas.), Elsi Katainen (kesk.) ja Nils Torvalds (rkp.). Suomi saa yhden lisäpaikan, jos/kun Britannia eroaa EU:sta. Siinä paikassa on kiinni vihreiden Alviina Alametsä . Lue lisää: Tässä kaikki kutkuttavasta eurovaali-illasta ja uudet edustajat: Vihreillä hirmuinen kiri kakkoseksi kokoomuksen jälkeen, Eero Heinäluomasta kirkas äänikuningas – äänestysprosentti nousi selvästi Pirkanmaa jäi ilman omaa edustajaa europarlamentissa. Lue lisää: Pirkanmaa jäi taas ilman omaa meppiä – Kimmo Sasi: ”Olisin toivonut enemmän ääniä” Täältä näet koko Aamulehden tulospalvelun . Ehdokkaat: Tampereelta mukana tuttuja nimiä Eurovaaliehdokkaat vahvistettiin torstaina 25. huhtikuuta. Nimeämisen takaraja oli torstai 18. huhtikuuta. Tampereelta paikkaa Euroopan parlamentissa tavoittelivat muiden muassa entiset kansanedustajat Kimmo Sasi (kok.) ja Olli-Poika Parviainen (vihr.) sekä uudet kansanedustajat Iiris Suomela (vihr.) ja Veikko Vallin (ps). Vaaliliitossa ovat piraattipuolue ja liberaalipuolue. Lue lisää: Näkökulma: Eero Heinäluoma raivaa tilaa tyttärelleen ja haluaa komissaariksi – Siksi hän asettuu ehdolle ensi kevään eurovaaleissa Lue lisää: Ville Niinistö virallisti euroehdokkuutensa – on tarjolla myös komissaariksi 13 tai 14 paikkaa Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on ollut 751. Kullakin jäsenvaltiolla on voinut olla enintään 96, mutta vähintään kuusi jäsentä. Nyt vuoden 2019 vaaleissa Suomi saa 13 tai 14 jäsentä riippuen Britannian EU-eron ajankohdasta. Vuoden 2014 vaaleissa Suomi sai 13 jäsentä. Vielä 1990-luvulla Suomi sai parlamenttiin 16 jäsentä, kun EU oli kooltaan nykyistä pienempi. Lue lisää: Halvempi netti, vähemmän jätettä, tietoja suojaan ja tietoja jakoon – Tässä Top10: näin EU-parlamentti muutti sinunkin elämääsi viiden viime vuoden aikana Lue lisää: Perkasimme läpi puolueiden EU-ohjelmat: Nämä asiat nousevat esiin, lähes kaikki ottaisivat kiintiöpakolaisia vastaan Aikataulut Vuoden 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa 23.–26.5.2019. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää kello 9–20 vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle postitettuun ilmoituskorttiin. Ennakkoäänestys kotimaassa on 15.–21. toukokuuta ja ulkomailla 15.–18. toukokuuta 2019. Ennakkoäänestyspaikkoja on kotimaassa ja ulkomailla. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta kotikunnasta. Myös ulkomailla Suomen edustustoissa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu. Jos jonkun muun EU:n jäsenvaltion kansalainen haluaa käyttää äänioikeuttaan Suomen europarlamenttivaaleissa, hänen oli ilmoitettava siitä maistraatille viimeistään 7. maaliskuuta. Ehdokashakemukset oli jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään tiistaina 18. huhtikuuta. Ehdokasasettelu vahvistettiin torstaina 25. huhtikuuta. Äänioikeus ja äänestäminen Suomen europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt 1) Suomen kansalainen 2) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossaan ja on viimeistään 7. maaliskuuta 2019 ilmoittautunut maistraatille otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää tai joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa. Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu. Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen eurovaaleissa on jokainen äänioikeutettu ja ei-vajaavaltainen Suomen kansalainen sekä jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa. Euroopan parlamentin jäsen ei kuitenkaan voi olla valtioneuvoston jäsen (ministeri), Euroopan komission jäsen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomari, julkisasiahenkilö tai kirjaaja, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, Euroopan oikeusasiavaltuutettu, Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön talous- ja sosiaalikomitean jäsen, alueiden komitean jäsen, Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla asetetun yhteisön varoja hoitavan tai pysyvää välitöntä hallinnollista tehtävää hoitavan komitean tai muun toimielimen jäsen, Euroopan investointipankin johtokunnan tai hallintoneuvoston jäsen tai Euroopan investointipankin henkilöstöön kuuluva, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö tai sellainen viran tai toimen haltija, joka perustuslain mukaan ei voi olla kansanedustajana. Ehdokasasettelu Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa enintään 20 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliiton, jonka ehdokkaiden enimmäismäärä on myös 20. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 2000 äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistan, jossa voi olla enintään 20 ehdokasta. Suomi on yksi vaalipiiri Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Ehdokkaat ovat siten ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Annetut äänet lasketaan kuitenkin ensin vaalipiirikohtaisesti, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalipiirejä ovat Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala, Vaasa, Keski-Suomi, Oulu ja Lappi. Tulosten laskenta Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä 26. toukokuuta 2019 aikaisintaan kello 15, tai erityisestä syystä aikaisintaan kello 12. Tavoitteena on, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis samana iltana viimeistään kello 20. Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23. Vaalipiirilautakunnat aloittavat tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Tarkastuslaskennan tulos tulee olla valmis seuraavana keskiviikkona kello 18. Europarlamentaarikot valitaan seuraavasti: 1. Lasketaan kunkin ryhmittymän (puolue, vaaliliitto, valitsijayhdistys) saama kokonaisäänimäärä. 2. Asetetaan ehdokkaat äänimäärien perusteella paremmuusjärjestykseen. 3. Kullekin ehdokkaalle lasketaan vertausluku. Eniten ääniä saanut saa ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet siitä, kolmanneksi tullut kolmanneksen ja näin edelleen. 4. Suurimman vertausluvun saaneet valitaan edustajiksi. Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Parlamentissa on tällä hetkellä seitsemän poliittista ryhmää: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ja Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä. Suomen nykyiset mepit Suomella on tällä hetkellä 13 europarlamentaarikkoa eli meppiä (member of the European parliament): Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Nils Torvalds (r.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Mirja Vehkaperä (kesk.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Elsi Katainen (kesk.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Sirpa Pietikäinen (kok.), Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Petri Sarvamaa (kok.), Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Henna Virkkunen (kok.), Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Jussi Halla-aho (ps.), Euroopan konservatiivit ja reformistit. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Euroopan konservatiivit ja reformistit. Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Liisa Jaakonsaari (sd.), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä. Heidi Hautala (vihr.), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi. Merja Kyllönen (vas.), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä. Vuoden 2014 eurovaalit Vuoden 2014 eurovaalien äänestysprosentti oli 42,61 prosenttia. Suomessa äänestysprosentti oli 39,1. Suurin puolue oli Euroopan kansanpuolueen ryhmä (29,43 prosenttia äänistä), sitten Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (25,43 prosenttia), Euroopan konservatiivit ja reformistit (9,32 prosenttia), Euroopan liberaalidemokraattien liitto (8,92 prosenttia), Euroopan yhtynyt vasemmisto/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (6,92 prosenttia), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (6,66 prosenttia), Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (6,39 prosenttia) ja sitoutumattomat (6,92 prosenttia). Suomessa puolueiden saama kannatus jakautui seuraavasti: kokoomus 22,6 prosenttia, keskusta 19,7 prosenttia, perussuomalaiset 12,9 prosenttia, sdp 12,3 prosenttia, vasemmistoliitto 9,3 prosenttia, vihreät 9,3 prosenttia, rkp 6,8 prosenttia, kristillisdemokraatit 5,2 prosenttia ja muut puolueet 1,9 prosenttia. Suomesta valittiin 13 europarlamentaarikkoa: 1. Alexander Stubb (kok.), 148 190 ääntä. 2. Jussi Halla-aho (ps.), 80 772 ääntä. 3. Olli Rehn (kesk.), 70 398 ääntä. 4. Paavo Väyrynen (kesk.), 69 360 ääntä. 5. Anneli Jäätteenmäki (kesk.), 59 538 ääntä. 6. Merja Kyllönen (vas.), 58 611 ääntä. 7. Sirpa Pietikäinen (kok.), 49 842 ääntä. 8. Liisa Jaakonsaari (sd.), 44 061 ääntä. 9. Henna Virkkunen (kok.), 43 829 ääntä. 10. Miapetra Kumpula-Natri (sd.), 40 734 ääntä. 11. Sampo Terho (ps.), 33 833 ääntä. 12. Heidi Hautala (vihr.), 31 725 ääntä. 13. Nils Torvalds (r.), 29 355 ääntä. Heistä Stubb, Rehn, Väyrynen ja Terho ovat jättäneet paikkansa parlamentissa. Kristillisdemokraattien Sari Essayah sai peräti 61 264 ääntä, mutta ei päässyt edes varasijalle heikon vertauslukunsa takia. Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo pirkanmaalaisittain kaiken oleellisen eurovaaleista 2019. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa. Artikkelissa on käytetty lähteenä muun muassa oikeusministeriön vaalisivuja , Ylen tulospalvelua ja Euroopan parlamentin sivuja . Muokkaus 26.5.2019 kello 18.30: Muokattu kuvatekstiin, että Suomesta valitaan sunnuntaina 13 meppiä, sillä Britannia osallistuu vielä eurovaaleihin. Kun Britannia eroaa EU:sta, Suomi saa yhden lisäpaikan.