Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut Linnan juhlat

Eurovaalit 2019: Ehdokkaat, aikataulut ja kaikki mitä europarlamenttivaaleista tarvitsee tietää

Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 26. toukokuuta 2019. Viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin, joka on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. Suomesta valittavien parlamentaarikkojen määrä on vuoden 2019 vaaleissa 14. Ehdokkaat: Tampereelta mukana tuttuja nimiä Eduskuntapuolueet ovat jo nimenneet ehdokkaita eurovaaleihin, vaikka ehdokasasettelu vahvistetaan lopullisesti vasta 25. huhtikuuta 2019. Tampereelta paikkaa Euroopan parlamentissa tavoittelevat ainakin Kimmo Sasi (kok.), Kaisa Penny (sd.), Iiris Suomela (vihr.) ja Sinikka Torkkola (vas.). Ohessa eduskuntapuolueet ovat eurovaalien 2014 tuloksen mukaisessa järjestyksessä siten. Kokoomus: Kokoomus on nimennyt europarlamenttivaalien ehdokkaiksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen , europarlamentaarikko Petri Sarvamaan sekä europarlamentaarikko Henna Virkkusen . Lisäksi ehdolle on nimetty lappeenrantalainen kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, neuvonantaja Aura Salla , tamperelainen varatuomari, entinen kansanedustaja Kimmo Sasi ja turkulainen kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo . Keskusta: Keskustan puoluehallitus esitti Turussa 24. marraskuuta 11 ehdokasta eurovaaleihin. Ehdokkaista nimekkäimmät ovat varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen , kansanedustaja, professori Pekka Puska sekä europarlamentaarikot Mirja Vehkaperä ja Elsi Katainen. Lisäksi ehdolla ovat Teuvo Hatva Kajaanista, Janne Kaisanlahti Rovaniemeltä, Raul Kajak Espoosta, Juho Kekäläinen Lappeenrannasta, Annina Ruottu Liedosta, Petra Schulze Steinen Frankfurtista ja Anna Sirkiä Turusta. Lue lisää: Keskustalta 11 nimeä eurovaaleihin – Pekkarinen, Puska, Katainen ja Vehkaperä tunnetuimmat Perussuomalaiset: Ehdokkaat nimetään myöhemmin. Sdp: Sdp nimesi ensi vaiheessa europarlamenttivaalien ehdokkaiksi europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin , rovaniemeläisen Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven , tamperelaisen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan Kaisa Pennyn sekä helsinkiläisen Euroopan demarinuorten kattojärjestön pääsihteerin Tuulia Pitkäsen . Sittemmin ehdolle on ilmoittautunut myös kansanedustaja Eero Heinäluoma. Lue lisää: Kansanedustaja Eero Heinäluoma ehdokkaasi EU-vaaleihin: Ei torju myöskään mahdollisuutta nousta EU-komissaariksi Lue lisää: Näkökulma: Eero Heinäluoma raivaa tilaa tyttärelleen ja haluaa komissaariksi – Siksi hän asettuu ehdolle ensi kevään eurovaaleissa Vihreät: Vihreät on nimennyt europarlamenttivaalien ehdokkaiksi Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan Heidi Hautalan ja vihreiden nuorten puheenjohtajan, Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana toimivan opiskelija Iiris Suomelan. Vasemmistoliitto: Vasemmistoliitto on nimennyt europarlamenttivaaleihin ehdokkaiksi europarlamentaarikko Merja Kyllösen , helsinkiläisen vapaan kirjoittajan Mia Haglundin ja tamperelaisen kaupunginvaltuutetun, pääluottamushenkilö ja yliopistotutkija Sinikka Torkkolan . Rkp: Rkp on nimennyt europarlamenttivaaleihin ehdokkaiksi helsinkiläisen poliittisen asiantuntijan Björn Bonsdorffin , helsinkiläisen viestinnän neuvonantajan Anna Jungner-Nordgrenin , lohjalaisen agrologin Max Schulmanin , mustasaarelaisen opiskelijan Ida-Maria Skytten sekä helsinkiläisen europarlamentaarikon Nils Torvaldsin. Kristillisdemokraatit: Ehdokkaat nimetään myöhemmin. Siniset: Ehdokkaat nimetään myöhemmin. Ulkoministeri Timo Soinin on kerrottu harkitsevan ehdokkuutta. Suomi saa 14 jäsentä parlamenttiin Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on ollut 751. Kullakin jäsenvaltiolla on voinut olla enintään 96, mutta vähintään kuusi jäsentä. Nyt vuoden 2019 vaaleissa Suomi saa 14 jäsentä. Vuoden 2014 vaaleissa Suomi sai 13 jäsentä. Suomen paikkamäärän kasvaminen yhdellä johtuu Britannian EU-erosta, jonka on määrä tapahtua vuonna 2019. Euroopan unionin neuvosto on päättänyt jakaa Britannian 73 parlamenttipaikasta 27 muille jäsenvaltioille. Vielä 1990-luvulla Suomi sai parlamenttiin 16 jäsentä, kun EU oli kooltaan nykyistä pienempi. Aikataulut Vuoden 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa 23.–26.5.2019. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää kello 9–20 vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle postitettuun ilmoituskorttiin. Ennakkoäänestys kotimaassa on 15.–21. toukokuuta ja ulkomailla 15.–18. toukokuuta 2019. Ennakkoäänestyspaikkoja on kotimaassa ja ulkomailla. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta kotikunnasta. Myös ulkomailla Suomen edustustoissa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu. Jos jonkun muun EU:n jäsenvaltion kansalainen haluaa käyttää äänioikeuttaan Suomen europarlamenttivaaleissa, hänen on ilmoitettava siitä maistraatille viimeistään 7. maaliskuuta. Ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään tiistaina 16. huhtikuuta. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 25. huhtikuuta. Äänioikeus ja äänestäminen Suomen europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt 1) Suomen kansalainen 2) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossaan ja on viimeistään 7. maaliskuuta 2019 ilmoittautunut maistraatille otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää tai joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa. Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu. Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen eurovaaleissa on jokainen äänioikeutettu ja ei-vajaavaltainen Suomen kansalainen sekä jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa. Euroopan parlamentin jäsen ei kuitenkaan voi olla valtioneuvoston jäsen (ministeri), Euroopan komission jäsen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomari, julkisasiahenkilö tai kirjaaja, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, Euroopan oikeusasiavaltuutettu, Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön talous- ja sosiaalikomitean jäsen, alueiden komitean jäsen, Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla asetetun yhteisön varoja hoitavan tai pysyvää välitöntä hallinnollista tehtävää hoitavan komitean tai muun toimielimen jäsen, Euroopan investointipankin johtokunnan tai hallintoneuvoston jäsen tai Euroopan investointipankin henkilöstöön kuuluva, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö tai sellainen viran tai toimen haltija, joka perustuslain mukaan ei voi olla kansanedustajana. Ehdokasasettelu Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa enintään 20 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliiton, jonka ehdokkaiden enimmäismäärä on myös 20. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 2000 äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistan, jossa voi olla enintään 20 ehdokasta. Suomi on yksi vaalipiiri Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Ehdokkaat ovat siten ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Annetut äänet lasketaan kuitenkin ensin vaalipiirikohtaisesti, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalipiirejä ovat Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala, Vaasa, Keski-Suomi, Oulu ja Lappi. Tulosten laskenta Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä 26. toukokuuta 2019 aikaisintaan kello 15, tai erityisestä syystä aikaisintaan kello 12. Tavoitteena on, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis samana iltana viimeistään kello 20. Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23. Vaalipiirilautakunnat aloittavat tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Tarkastuslaskennan tulos tulee olla valmis seuraavana keskiviikkona kello 18. Europarlamentaarikot valitaan seuraavasti: 1. Lasketaan kunkin ryhmittymän (puolue, vaaliliitto, valitsijayhdistys) saama kokonaisäänimäärä. 2. Asetetaan ehdokkaat äänimäärien perusteella paremmuusjärjestykseen. 3. Kullekin ehdokkaalle lasketaan vertausluku. Eniten ääniä saanut saa ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet siitä, kolmanneksi tullut kolmanneksen ja näin edelleen. 4. Suurimman vertausluvun saaneet valitaan edustajiksi. Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Parlamentissa on tällä hetkellä seitsemän poliittista ryhmää: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ja Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä. Suomen nykyiset mepit Suomella on tällä hetkellä 13 europarlamentaarikkoa eli meppiä (member of the European parliament): Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Nils Torvalds (r.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Mirja Vehkaperä (kesk.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Elsi Katainen (kesk.), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Sirpa Pietikäinen (kok.), Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Petri Sarvamaa (kok.), Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Henna Virkkunen (kok.), Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Jussi Halla-aho (ps.), Euroopan konservatiivit ja reformistit. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Euroopan konservatiivit ja reformistit. Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Liisa Jaakonsaari (sd.), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä. Heidi Hautala (vihr.), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi. Merja Kyllönen (vas.), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä. Vuoden 2014 eurovaalit Vuoden 2014 eurovaalien äänestysprosentti oli 42,61 prosenttia. Suomessa äänestysprosentti oli 39,1. Suurin puolue oli Euroopan kansanpuolueen ryhmä (29,43 prosenttia äänistä), sitten Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (25,43 prosenttia), Euroopan konservatiivit ja reformistit (9,32 prosenttia), Euroopan liberaalidemokraattien liitto (8,92 prosenttia), Euroopan yhtynyt vasemmisto/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (6,92 prosenttia), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (6,66 prosenttia), Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (6,39 prosenttia) ja sitoutumattomat (6,92 prosenttia). Suomessa puolueiden saama kannatus jakautui seuraavasti: kokoomus 22,6 prosenttia, keskusta 19,7 prosenttia, perussuomalaiset 12,9 prosenttia, sdp 12,3 prosenttia, vasemmistoliitto 9,3 prosenttia, vihreät 9,3 prosenttia, rkp 6,8 prosenttia, kristillisdemokraatit 5,2 prosenttia ja muut puolueet 1,9 prosenttia. Suomesta valittiin 13 europarlamentaarikkoa: 1. Alexander Stubb (kok.), 148 190 ääntä. 2. Jussi Halla-aho (ps.), 80 772 ääntä. 3. Olli Rehn (kesk.), 70 398 ääntä. 4. Paavo Väyrynen (kesk.), 69 360 ääntä. 5. Anneli Jäätteenmäki (kesk.), 59 538 ääntä. 6. Merja Kyllönen (vas.), 58 611 ääntä. 7. Sirpa Pietikäinen (kok.), 49 842 ääntä. 8. Liisa Jaakonsaari (sd.), 44 061 ääntä. 9. Henna Virkkunen (kok.), 43 829 ääntä. 10. Miapetra Kumpula-Natri (sd.), 40 734 ääntä. 11. Sampo Terho (ps.), 33 833 ääntä. 12. Heidi Hautala (vihr.), 31 725 ääntä. 13. Nils Torvalds (r.), 29 355 ääntä. Heistä Stubb, Rehn, Väyrynen ja Terho ovat jättäneet paikkansa parlamentissa. Kristillisdemokraattien Sari Essayah sai peräti 61 264 ääntä, mutta ei päässyt edes varasijalle heikon vertauslukunsa takia. Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo pirkanmaalaisittain kaiken oleellisen eurovaaleista 2019. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa. Artikkelissa on käytetty lähteenä muun muassa oikeusministeriön vaalisivuja , Ylen tulospalvelua ja Euroopan parlamentin sivuja .